Ja sama suomeksi!
Suklaakeksitaikinajuustokakkuneliöt ( aivan naurettavaa tämä yhdyssanojen maailma :D ). Välillä asioita ei kai olekaan järkevää edes yrittää kääntää natiivikielelle. Anyhow, tässäpä leivos joka pistää suklaasyöpön sukat pyörimään! Tuorejuustokerroksen ansiosta herkut ovat erittäin meheviä, ja maku vain paranee kun kaloripommien antaa köllötellä jääkaapin uumenissa.

Sulata ja freesaa pakastekasvikset sinisessä keijussa kattilassa.Lisää vettä sen verran että kasvikset peittyvät ja hauduta kasvikset kypsiksi.Soseuta ja lisää soseutuksen loppuvaiheessa kerma ja suolaa maun mukaan.Nautiskele leivän kanssa!

Kaverini tilasi goottihenkisiinja astetta "synkempiin" häihinsä juhlapöydän kruunaavat herkut kauttani, ja puksuttelin sitten autolla Poriin nämä herkut tekaisemaan. Melkoinen urakka, perslihaksia puuduttavine matkustuksineen ja häästresseineen. Se on pakko kyllä myöntää. Morsiamen toiveiden mukaan kakun täytteet olivat perinteiset ja simppelit, marjahilloa ja kermaa. Kakkujen pinta on valettu Tim Burton-henkeen raidoilla, ja koristeeksi pakersin parit marsipaaniruusut mustasta-ja valkeasta marsipaanista. Miltei hävettää myöntää, että kuvassa näkyvä täytekakku on ensimmäinen tekemäni kerroskakku. Kah, kertahan se on ensimmäinenkin! Ja tekemällähän sitä oppii. :)



Tein normaalin marja-kermakakun rinnalle myös Vegaaneille soveltuvan version go green-kermalla ja hillolla täytettynä. Kuorrutteen alla sinisestä keijusta vatkattu "voi"kreemi ja päällä marsipaania. Vaikken edelleenkään sanoisi että vegaaniset kakut ovat mitään herrojen herkkua, niin kyllä tämä menettelee. Soijakerman maku on niin keinotekoinen ettei sitä mitenkään paremmaksikaan saa. Eikä margariinikreemin maussakaan kehumista ole. :/

Testasin syntymäpäiväjuhliini Pauligin kahviskabassa voittoon noussutta mousseleivoksen massaa täytekakun välissä. Myönnettäköön, hyvältä maistui vaikkei ollutkaan ihan se perinteisin! Täytekuvan räppäisin jo ties kuinka monentena rääppiäispäivänä (fiksua, brains where are you) ja näyttää siltä kuin kakun välissä olisi pelkkää vaahtoa. Todellisuudessa sipaisin moussen alle ohuen kerroksen lemon curdista ja omenamarmeladista sekoitettua tahnaa, jonka tekaisin summamutikkasuhteella, suurinpiirtein fifty-fifty molempia. Lemon curdin kirpsakkuus antaa mukavasti kontrastia muutoin melko makealle täytteelle. :) Ohje on muutoin tismalleen sama kuin täällä esittelemissäni ja edellämainituissa omppuherkuissa, mutta täytekakun väliin vähensin liivatteen määrää muutamalla kappaleella. Kakun väliin tuleva moussekerros on sen verran ohkainen itse leivoksiin verrattuna, ettei tarvitse niin paljoa liivakkoa hyytyäkseen.

Suklaamurukakku, suklaakahvikakku, suklaakuivakakku. Rakkaalla lapsella on monta nimeä.
Perinteistä ohjetta saa muunneltua kivasti juuri omaan makuunsa sopivaksi. Voi käyttää joko tummaa, vaaleaa tai maitosuklaista suklaarouhetta, tai vaikkapa kaikkien edellämainittujen sekoituksia. Jos heittäytyy villiksi voi mukaan louhia vaikkapa geishaa tai heittää sekaan mariannerouhetta. Sinä päätät! Tähän kakkuun tein kuorrutteen joka on syötäessä vielä hieman kostea, eli ei murene pitkin rynttäitä kakkupalaa mutustellessa kuten tavallinen kovettuva suklaakuorrute tuppaa tekemään. :)

On höyryävän kuuma, tirisevän fantasiapizza. Sellainen perinteinen. Olenko oikeassa?
Pizza napaan ja petiin pötkölleen äksäksi, niin lähtee viimeisetkin kohmelon rippeet!

Päätimme pyöräyttää kokkailut tulille kolmen sukupolven voimin. Kokkasimme äitini ja isoäitini kanssa broileria hiukan erilaisilla höysteillä, varhaisperuna-paprika-fenkolipedin, ananassalsan, valkoviinissä haudutettujen hunajaporkkanoiden ja sauce de coca colan kanssa. Onnistunut kokonaisuus kaikenkaikkiaan, eikä niin kovin vaikea valmistaakaan kuin luulisi.Kesässä kaikkein parasta on se, että saa tuoreita kasviksia suoraan kasvimaalta. Mummoni on kärrännyt nautiskeltavakseni herkkuja laidasta laitaan: pulleita herneitä, karviaisia, mustikoita, vadelmia, uusia perunoita, sipulia. Talvella käy sitten taas tyytyminen kaupan antimiin..

Broilerin valmistukseen en valitettavasti sen kummempaa ohjetta osaa antaa, marinoin kananpoijjaat summamutikkamitalla sekoitellussa bbq-tyyppisessä kastikkeessa, annoin broiskulle pannulla nätin kullanruskean värin, käärin rintafileet leivinpaperilla vuorattuun folionyyttiin ja loppukypsensin 200 asteen uunissa 72 asteen sisälämpöön. :) Kun broilerin nostaa uunista jäähtymään pöydälle, sen sisälämpötila nousee vielä muutaman asteen eikä liha pääse kuivahtamaan.

.. Ja kerrankin sellainen pastasalaatti joka sopii kasvissyöjillekin! Lounaspöydät tuntuvat notkuvan pelkillä kinkuilla ja kanoilla mässäileviä pastasalaattivirityksiä, vaan harvemmin on kasvispiiperöille sopivia ruokaisempia salaatteja tarjolla. Harmi sinänsä, mutta onneksi voi tekaista satsillisen omaan jääkaappiin odottamaan syömistä.. Tai no. Pahimmassa tapauksessa saattaa käydä kyllä niin, että salaatti hupenee jo tekemisvaiheessa parempiin suihin. ;)

Suolainen lisäke vailla vertaa! Mikäli etsit vaihtoehtoa ainaiselle pottumuussille taikka keitetylle perunalle, olet saapunut oikeaan osoitteeseen. Basilikavohvelit maistuvat niin kasvis-kuin liharuoankin kylkiäisenä. Ja mikäli voffelipannu on jäänyt kaupan hyllylle, voit toki paistaa lättypannullakin. Hurja kokeilisi myös muurikkaa!

Basilika-perunavohvelit

Keitä perunat kuorineen kypsiksi ja jäähdytä ne.
Kuori perunat ja raasta perunat karkeaksi raasteeksi.
Sulata rasva ja lisää se perunaraasteen joukkoon. Sekoita seos tasaiseksi.
Surauta sipuli sauvasekoittimella mössöksi.

Hienonna basilika ja valkosipulit.
Lisää perunaseokseen maito, jauhot, suola, valkosipuli, basilika ja sipulimurska. Rouhi joukkoon reippaasti mustapippuria. Hämmennä taikina hyvin tasaiseksi massaksi.
Kuumenna ja voitele vohvelirauta. Levitä reilun desilitran verran taikinaa raudalle ja kypsennä kullankeltaisiksi. (Jos vohvelit pysyvät huonosti koossa, lisää hiukan vehnäjauhoa)

Unohtuneiden kakkujen arkistojen aatelia. Supermariohenkinen taikametsien sienikakku kera eläimellisten asukkien. Hassu se on ainakin, jos jotain. :)

Nyt vähän ketuttaa kun en äkännyt että mäyränkin olisi voinut tekaista sienen kylkeen asustamaan, mutta minkäs teet. Sitten olisi kätevästi voinut laittaa soimaan kokkailun taustalle tämän mainion inspiraatiobiisin 10 tunnin loopilla.

Kesäisistä ja raikkaista mansikanmollukoista pitää nautiskella sillon kun niitä vielä saa. Toisin sanoen: NYT jos joskus on mitä otollisinta aikaa tekaista juhlapöydän kruunaava tuoremansikkamoussella täytetty kakku vieraiden makuhermoja kutkuttamaan!

Mansikkamousse on kakun välissä hyvää sellaisenaankin, mutta extraherkuksi moussen alle voi sipaista kerroksen esimerkiksi lemon curdia, joka antaa kivasti happamuutta. Jos haluaa oikein hifistellä, moussen joukkoon voi paloitella sattumiksi valkosuklaata. ;) Tekaisin moussen tällä kertaa puolikkaana annoksena, sillä halusin mansikkaa vain toiseen väliin. Prinsessakakkumaisesti koristellun kakun toisessa välissä täytteenä siis mansikkaa, ja toisessa suklaakermaa. Toimii!

Yksi täyte, joka sekin on nopeasti ja helposti valmistuva.Lämminsavulohi on itsessään niin voimakkaan makuista, ettei vaadi rinnalleen kovinkaan voimakkaita mausteita. Jos olet kokeilemassa voileipäkakun valmistusta vaikkapa ensimmäistä kertaa, tässä on hyvä ohje josta aloittaa. Ei mitään rakettitiedettä, mutta sitäkin herkullisempaa! ;)

Tää täytekakku meinasi unohtua ihan tyystin blogata. Kuvissa näkyvä prinsessakakku on tehty perinteisin täyttein, koristeltu vain hiukan normaalista poikkeavaan tapaan. Pyöräytin kakun maailmaan viime vuoden elokuussa, mutta ajattelin pistää tortun takataskuun jemmaan myöhempää jälkikäyttöä odottamaan. Mokoma kaakku unohtui kuitenkin taskuun vähän liian pitkäksi aikaa. Kuten moni teistä on huomannutkin, kasvoni löytyvät sekä kägi-lehden kannesta että myös lehden sisältä.

Joskus kasvissyöjäkin kaipaa elämäänsä kimallusta, luksusta, glamouria ja tottakai, Gurmettiruokaa. Jos pakastekasvikset ja valmiiksi paloitellut etikkalillu-paprikat alkavat olemaan pizzan päällä liiankin tuttu juttu, voi vaihtelua hakea vaikkapa tuoreista hedelmistä ja muistakin herkuista. Tällä kertaa artisokkaa ei paikallisesta marketista löytynyt tuoreena, joten jouduin siinäkin turvautumaan purkkipötikkätuotteisiin. Ei harmittanut. Oli nimittäin sen verran makoisaa näinkin.Vähän ehkä turhan pitkään pidin uunissa tuota kasvispizzaa (okei, unohtui kun jäin skrollaamaan puhelinta..) mutta eipä tuo makuun vaikuttanut.

Teen pizzapohjani aina kutakuinkin samanlaisella ohjeella, raaka-aineita kaapin sisällön mukaan vaihdellen. Yleensä jokaisella turkishkebab-pitäjällä tuppaa olemaan joko pizzapullia (valmiita kaulintaa vailla olevia pohjia) pakkasessa, taikka erittäin hyvä pohjan ohje takataskussa. Mistä lie omaan käytäntööni tarttunut, mutta olen tehnyt pizzapohjani jo vuosikausien ajan maitoon. Ja kaulinnut pohjat paljon perus-pizzeriapizzan pohjaa ohuemmiksi. Lähes läpikuultaviksi. Höyhenenohkainen pohja, reilusti juustoa, sopivasti täytettä. Pizzasta ei pidä tekaista piirakkaa. ;)

Tuoretomaattikastiketta satsillisen.

Saan säännöllisin väliajoin sähköpostiviestillä kyselyjä siitä, millaisella ohjeella teen täytekakkupohjani.
Tässä muistin virkistykseksi blogin syövereistä kaivettu kakkupohja-ohje, joka on kotioloissa tehtynä satavarmasti onnistuva. Täytekakkuja on tullut tehtyä tutuille ja tuntemattomille torttu poikanaan, mutta ajanpuutteen ja saamattomuuden vuoksi kuvia valuu tänne hiukan hitaaseen tahtiin. Kuvassa näkyvä vadelmakakku oli toiveiden mukaan perinteinen, vadelmahillolla ja kermalla täytetty.
Miksipä sitä korjaamaan jotain, joka ei ole rikki. Vanha ja turvallinen on ihan hyvvää. ;)

Tässä vasta kesäruokaa! Mansikoita saa kotimaisena vain sen ohikiitävän sesongin ajan, joten miksei hyödyntää koko satoa myös muihinkin kuin vain makeisiin herkkuihin. Salaatti sopii hyvin esimerkiksi tuhdin, grillissä valmistuvan pöperön kylkeen.

Mansikka-mozzarellasalaatti

Keitä kananmunia kiehuvassa vedessä n.13min.( kovaksi.)
Hienonna keltasipuli ja freesaa se kevyesti öljyssä.
Pese ja paloittele veitsellä jäävuorisalaatti.
Puolita mansikat ja paloittele mozzarella n.10g kokoisiksi paloiksi.

Paloittele jäähtyneet kanannmunat pieniksi suorakaiteiksi, tai kuutioiksi. Hienonna ruohosipuli.

Kokoa salaatti tarjoiluvadille tai lautaselle: Aseta hienonnettu jääsalaatti pohjimmaiseksi, ripottele päälle keltasipuli ja kananmunat, mozzarellakuutiot, ruohosipulisilppu ja viimeisenä mansikat.
Tarjoa lisänä mansikkavinaigretteä.

Mansikkavinaigrette

Syntisen hyvä broileripiirakka
1 pellillinen / 24 palaa

Pohja:
10 dl vehnäjauhoja
2 dl perunamuusijauhetta (tai perunamuusin jämät, jos löytyy kaapista)
6 tl kuivahiivaa
1,5 tl suolaa
1,5 tl sokeria
2 dl sulatettua rasvaa
4,5 dl maitoa

Täyte:
800 g broilerin fileesuikaleita (marinoitu tai maustamattomina, jos haluat maustaa itse)
300 g aurinkokuivattu tomaatti - tuorejuustoa
2 punasipulia
2 tlk ananaspaloja
200g juustoraastetta
oreganoa

Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää lämmitetty maito-rasvaseos. Vaivaa hyvin ja kauli taikina pellille. Paista broilerinfileesuikaleet voissa kullanruskeiksi. Silppua punasipuli pieniksi kuutioiksi. Levitä tuorejuusto tasaisesti piirakkapohjalle, ja levitä tuorejuuston päälle paistetut suikaleet, punasipuli ja valutetut ananaspalat. Ripottele päälle juustoraastetta ja oreganoa makusi mukaan.
Paista 200 asteessa noin 20-25 min.

Jos rakastat toffeekinuskia, tulet rakastamaan näitä kahvipöydän herkkuja. Toffeesuklaapalat ovat suhteellisen nopeita valmistaa, jos toffeekerroksen valmistaa kolmen tunnin perinteisten keittelyiden sijaan mikroaaltouunissa. Pohjan pyöräyttämiseen menee aikaa n. 20 minuuttia, toffeetäytteeseen sama mokoma ja kuorrutukseen tasan sen verran että sulattaa kermatilkkasen sekä suklaan yhteen ja löröttelee päälle taiteellisesti. Helposti valmistuvaa ja takuulla hyvää, suu makeaksi! Toffeepalat sopivat hyvin myös cocktail/ vastaavien tilaisuuksien pikkunaposteltavaksi, sillä näitä ei hirveän jättimäistä palaa pysty kerralla syömään. ;)

Kondensoitu maito ei ole enää nykyään niin vaikeasti saatavilla kuin vuosi-kaksi takaperin. Nykyään tätä imelää maitoa myydään laajalti ainakin prismoissa, ja Joensuussa kondensoitua maitoa löytää jopa Tokmannilta.


Suklaatoffeepalat
(n. 15 palaa)

Pohjataikina:
4-5 dl vehnäjauhoja (sen verran, että taikina on helposti taputeltavaa)
1tl leivinjauhetta
1,5 dl sokeria
175 g pehmeää voita
1 muna

Nypi vehnäjauho, voi ja sokeri ja leivinjauhe murumaiseksi seokseksi. Lisää muna ja sekoita taikina tasaiseksi. Painele taikina 23x33cm kokoisen, leivinpaperoidun suorakaidevuoan pohjalle. Paista pohjaa 200 asteessa kunnes se on kypsä, ja ottanut aavistuksen verran väriä, n. 10 min. (pohja saa jäädä pehmeäksi ja vaaleahkoksi, muttei raaksi!)

Toffee:
1 säilyketölkki(397ml) kondensoitua maitoa

Helpoin ja nopein tapa kondensoidusta maidosta tehdyn toffeen tekoon on se, että kaataa purkin sisällön laakeaan muoviastiaan, ja kuumentelee maitoa mikroaaltouunissa välillä sekoittaen 7-12 minuuttia mikron tehoista riippuen. Mikroa on kuitenkin tarkkailtava erittäin hanakasti, sillä maito kuohuu äkäisesti yli kuten riisipuuro konsanaan. Kinuskitoffeen sakeus on hyvä, kun se on niin jähmeää että se levittyy nätisti lastalla. Kondensoitu maitotoffee jähmettyy jäähtyessään, ja muuttuu jääkaapissa venyväksi, suussasulavaksi herkuksi.

Leivoksen pinnalle:
1dl kermaa
130g maito/ tummaa suklaata maun mukaan

Kuumenna kerma kattilassa kiehuvaksi ja siirrä sivuun. Lisää suklaa paloina ja sekoita kuorrutus tasaiseksi. Levitä tasaiseksi suklaaleivosten pinnalle, tai pursota raitoina. Koristeeksi voit laittaa esimerkiksi suklaarouhetta/strösseliä/kookoshiutaleita tai vaikkapa hasselpähkinärouhetta.

Helppo ja hyvä arjen herkkuruoka ei tarvitse raaka-aineikseen mitään maatamullistavan harvinaisia tököttejä, vaan simppeli ja nopeavalmisteinen sapuska valmistuu punasipulista sekä mausteista.  Tämä kastike sopii erityisen hyvästi lohkoperunoiden kaveriksi, mutta maistuu hyvältä myös perunamuusin, pastan tai riisin kanssa. Kokeile ja ylläty!


Punasipulikastike
2 isoa punasipulia
n.1 tl balsamicoa tai valko/punaviinin rippeitä
2 prk  (soija)kermaa
2 tl siirappia
1-2tl paprikajauhetta
vajaa 1,5tl mustapippuria
2 tl soijakastiketta
2 rkl sinappia
runsaasti tuoretta persiljaa tai basilikaa

Hienonna sipuli. Kuullota sipulit öljyssä, lisää soijakerma, siirappi, soijakastike, paprikajauhe sekä jauhettu mustapippuri. Lisää sinappi. Keitä kastiketta miedolla lämmöllä n. 10 minuuttia. Jos kastike sakenee liikaa, voi lisätä vettä. Ripottele lopuksi kastikkeen pinnalle hienonnettu tuore persilja.Tarjoile heti.

Jos suklaahammasta kolottaa ja pahasti, on välillä ihan suotavaa haksahtaa supertuhteihin herkkuihin. Nämä browniesit kirjaimelliseti vievät kielen mennessään, ja mikä pahinta, näihin tulee himo. Kosteat superbrowniesit jos jotkut, ovat niitä herkkuja joita mokkapalojen ohella tekee jatkuvasti mieli. Jos tälläiset tuorejuustolla höystetyt suklaapalat eivät ole ennestään tuttuja, on enemmän kuin suositeltavaa testata ainakin kerran! .. ja toisen.. ja vielä vähän.. eikä yksi ekstra-annos ole pahitteeksi..

Ohje muuntuu sormia napsauttamalla herkulliseksi valkosuklaiseksi versioksi.
Jos haluaa heittäytyä oikein villiksi, voi valkosuklaisten versioiden tuorejuustoraitoihin heittää mausteeksi jotain väriä antavaa, esimerkiksi vadelmien mehua, mansikkasosetta, mustikkkaa, tai oikeastaan mitä mieleen juolahtaakaan.Vaikkapa passionhedelmistä keitettyä siirappia, antamaan raikkautta ja makua. ;) Suklaista versiota pystyy säveltämään samalla tapaa, jos kaipaa tavalliselle suklaaherkulle lisäpuhtia, voi suklaataikinaan sekoittaa vaikkapa vadelmia tai mustikoita joukkoon. Tässä kuvien ohessa tarjoilen teille kuitenkin aivan tavallisen ohjeen, jota ei ole muunneltu millään tavalla. Jättää leipurin luovuudelle tilaa!

Jos kaipaa kinkereihinsä jotain oikein hypernopeatekoista ja todella hyvää herkkunaposteltavaa, tässäpä oiva vaihtoehto iänikuisten nakki-lihapullatikkujen ja vastaavien tilalle. Pesto-fetajuustohyrrät ovat siitä hyviä, että ne valmistuvat sujauksessa, ja ovat kaikessa helppoudessaan niitä jotka menevät juhlissa parhaiten kaupaksi. (testattu on.) Ja mikä parasta. Kerrankin jotain suolaista herkkua, jota kasvissyöjäkin voi hyvällä omallatunnolla popsia kitusiinsa! Tein näitä herkkuja omille syntymäpäivilleni, mutta näitä voi tarjota oikeastaan sesonkiin katsomatta missä tahansa juhlissa. Jos kaipaa makuun vaihtelua, voi heittäytyä villiksi ja töräyttää täytteeseen vihreän peston sijaan punaista. Järin kauniita nämä eivät ole, mutta sitäkin herrkumpia!

Kaapissa pälyilevät, viime joulun terästetyistä glögeistä ylijääneet mantelilastut olivat tulossa päiväykseltään tiensä päähän. En raaskinut pikkuisia heittää menemään, ja pakkaseen aiemmin leivotut kääretortut olivat kadonneet mystisesti jonnekin, niin mikäpä parempaa kuin toteuttaa alkukantaisia vaistojaan ja tarttua vispilän varteen. Mietiskelin ensin tekeväni jotakin marjapiirakkaa johon olisin mantelit käyttänyt, mutta kun erehdyin mainitsemaan ohimennen sanan "Tosca", ja hyvä ettei pöydän toisella puolella kahviaan siemaileva avomies hypännyt suoraan syliin sen sanan ansiosta. Välillä vanhassa vara parempi, niin tälläkin kertaa Toscapiirakan kohdalla.

Erityisplussa tässä leivosherkussa on se, että se valmistuu pikapikaa yllätysvieraitakin varten. Koko prosessi vie aikaa maksimissaan tunnin valmistuksineen päivineen, itselläni taisi hurahtaa hitusen reippaat 40 minuuttia leivontakulhojen nuoleskeluiden (pakollista!) ja tiskauksien kanssa. Ja pakko kyllä sanoa, että tämä piironginlaatikon perukoilta löytyvä resepti on kaikessa yksinkertaisuudessaan nerokas. Pohja on todella mehevää, ja samalla ohjeella pystyy tekemään esimerkiksi marjapiirakkaa jos jottää kuorrutuksen tekemättä. :)

Silloin kun tekee mieli hemmotella esimerkiksi hyvää ystävää herkullisella ruoalla, on yksi vaihtoehto haksahtaa täytettyihin rulliin. Tässä härkärullassa pääosaa ajaa juusto, joka maustaa lihan yrttien kanssa täyteläisen pehmeäksi. :) Pekonia unohtamatta, joka sopii oikeastaan ruoan kuin ruoan mausteeksi, lisäkkeeksi taikka täytteeksi. Jätin rullan sisältä medium welliksi, sillä sellaisena naudanliha on parhaimmillaan. Jos tykkää kypsemmästä lihasta, voi sisälämpötilan nostaa lähelle 70:tä. Kannattaa kuitenkin huomata, että liha jälkikypsyy jonkin verran jäähdytettäessä. Rullan tekeminen on suhteellisen nopeaa ja vaivatonta, sillä kaikki aterian muut osiot valmistuvat kätevästi sillä aikaa kun kääryle pötköttelee nautiskellen uunin lämmöistä.