Kaapissa pälyilevät, viime joulun terästetyistä glögeistä ylijääneet mantelilastut olivat tulossa päiväykseltään tiensä päähän. En raaskinut pikkuisia heittää menemään, ja pakkaseen aiemmin leivotut kääretortut olivat kadonneet mystisesti jonnekin, niin mikäpä parempaa kuin toteuttaa alkukantaisia vaistojaan ja tarttua vispilän varteen. Mietiskelin ensin tekeväni jotakin marjapiirakkaa johon olisin mantelit käyttänyt, mutta kun erehdyin mainitsemaan ohimennen sanan "Tosca", ja hyvä ettei pöydän toisella puolella kahviaan siemaileva avomies hypännyt suoraan syliin sen sanan ansiosta. Välillä vanhassa vara parempi, niin tälläkin kertaa Toscapiirakan kohdalla.

Erityisplussa tässä leivosherkussa on se, että se valmistuu pikapikaa yllätysvieraitakin varten. Koko prosessi vie aikaa maksimissaan tunnin valmistuksineen päivineen, itselläni taisi hurahtaa hitusen reippaat 40 minuuttia leivontakulhojen nuoleskeluiden (pakollista!) ja tiskauksien kanssa. Ja pakko kyllä sanoa, että tämä piironginlaatikon perukoilta löytyvä resepti on kaikessa yksinkertaisuudessaan nerokas. Pohja on todella mehevää, ja samalla ohjeella pystyy tekemään esimerkiksi marjapiirakkaa jos jottää kuorrutuksen tekemättä. :)