Makaronilootinkeja ja reseptejä  niihin löytyy varmasti yhtä montaa sorttia kuin on emäntiäkin. Tämä taitaakin olla ensimmäinen kerta kun jaan oman lootani reseptiä ihan julkisesti, mutta kerta kai se on ensimmäinenkin. Kyseessä siis vallan mainio soijamakaronilaatikon resepti, joka taikoutuu niin nopeasti ettei ehdi edes kissaa sanoa. Tämä on taas sarjassamme niitä reseptejä, jotka saisi loihdittua pöytään vaikka kädet ja jalat ja silmät sidottuna, ainakin melkein. ;)

Smetanalisäys on jäänyt Mestatun keittiön resepteihin ammoisista lapsuusajoista. Muistan kuinka makaronilaatikko oli aivan maailman parasta arkiruokaa jo polvenkorkuisena pikkukokkina, ja kuinka äitini sai smetanalisäyksellään makaronilaatikosta sellaista spesiaaliherkkua että sukat pyörivät jaloissa. Kenenkään kaverin äiti ei osannut loihtia tästä perinteisestä herkusta yhtä hyvää, kuin se ihan oma. Eikä siitä voinut edes kiistellä, oli se äitin laatikko vain niin täydellisen täyteläistä! Perinne elää yhä tässä soijaisessa versiossa miunkin keittiössä, joka ei kyllä lihalootalle kalpene maussaan sitten tippaakaan. Testatkaa vaikka.

Soijamakaronilaatikko

400g (tummaa) makaronia + 2l vettä + 2x kasvisfondinappia

Nökkönen voita

1 iso sipuli

2 kynttä valkosipulia

2dl tummaa soijarouhetta

3,5dl vettä

0,5dl soijakastiketta

1tl oreganoa

0,5tl paprikajauhetta

1rkl grillausmaustetta, ei kukkuraa välttis (natriumglutamaatitonta, HUOM!)

mustapippuria myllystä muutama pyöräytys

suolaa maun mukaan

3 munaa

6dl maitoa

120g smetanaa

suolaa maun mukaan

150g emmentalraastetta

Keitä tumma makaroni kypsäksi reilussa vesimäärässä fondinappien keran, n.8min.

Valuta makaroni ja kaada voideltuun isoon uunivuokaan.

Silppua sipulit ja ruskista ne nökäreessä voita.

Lisää samaan kattilaan soijarouhe, vesi, soijakastike sekä mausteet.

Anna porista miedolla lämmöllä kunnes neste on täysin imeytynyt soijarouheeseen.

Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa. Monissa grillausmausteissa ja soijakastikkeissa on suolaa melko reippaasti jo valmiiksikin, joten suolalisäys ei ole välttämättä tarpeen.

Lisää valmis soija"jauheliha" makaroonien joukkoon ja hämmennä sekaisin.

Sekoita munamaidon kaikki ainekset keskenään vispilällä ja mausta sotkos suolalla.

Kaada munamaito laatikon päälle.

Ripottele pintaan reilusti juustoraastetta ja paista 175c/ n.40-60min

Gratiinien maussa luotan poikkeuksetta yksinkertaisten, mutta aitojen makujen yhdistelmiin. Kukkakaali tormakoituu timjamiropsauksella, bataattigratiini hunajalla ja lanttu puolestaan hömpsäyksellä tuoretta rosmariinia. Vaikka gratiini onkin varsin tuhti ruoka ollakseen vain kasviksista ja maitotaloustuotteista tehtyä, syön sitä aika-ajoittain ihan arkiruokanakin, onhan se sen verran hyvää. Gratiini on päänsisäisten reseptipankkieni luottosapuska, joka ei voi mennä vikaan - ei sitten ikipäivänä. Tähän juuresgratiiniin yhdistyy monta suosikkielementtiäni yhdeksi tiukaksi paketiksi, joten kannattaa noudattaa reseptiä ainakin sen osalta että jättää kissanrasvat suosiolla sivummalle ja valitsee gratiinin juustoiksi jotain sellaisia kimpaleita joista löytyy jotain makuakin. Terveellistä tästä ei saa vaikka jättäisi paistamatta voissa, joten kevytjuustot ovat juustosuositusteni häntäpäässä. Päälle ropsautettuna kunnollinen kypsytetty emmental toimii parmesaanin kaverina oivallisesti ja viimeistään tuo saksanpähkinä nitoo maut vallan mainioksi paketiksi. Mikäli gratiinista haluaa oikein juustoista, voi juustoa sotkea myös valkokastikkeen joukkoonkin. Tekaisin tälläkertaa gratiinin kahteen pienempään vuokaan, mutta tämä satsi mahtuisi varmasti ihan hyvin syvään lasagnevuokaankin. Eikä sitten kitsastella siinä juustokuorrutuksen määrässä, sillä lets face it, sehän se on kaikkein parasta sekä makaroonilootassa että gratiineissakin. ;)

Pähkinäinen juuresgratiini

(6-8 annosta)

1kg lanttua

700g perunaa

2 sipulia

100g parmesaania

suolaa  + roseepippuria myllystä

50g voita

0,8dl vehnäjauhoa

8dl maitoa

suolaa + muskottipähkinää

5 oksaa rosmariinia

50g parmesaanijuusto

200g emmentalraaste

50g saksanpähkinä

Kuori lanttu ja potaatit.

Viipaloi perunat sekä lantut joko mandoliinilla tai veitsellä lastun ohkaisiksi siivuiksi, eli saa olla ohkaisempaa kuin vaikkapa kermaperunoiden perunaviipaleet.

Suikaloi sipuli. Sekoita isohkossa kulhossa perunaviipaleisiin, lanttuviipaleisiin ja sipulisuikaleisiin maun mukaan suolaa sekä roseepippuria ja 50g parmesaaniraastetta.

Kaada suolatut vihanneslastut paistonkestävään uunivuokaan.

Valmista kastike:

Kuumenna voi ja kuullota vehnäjauhot siinä. Lisää maito kattilaan ja anna saostua. Silppua rosmariininoksat kastikkeen joukkoon ja mausta suolalla sekä ripauksella muskottipähkinää.

Kaada kastike juureslastujen päälle ja sekoita kevyesti keskenään.

Raasta parmesaanijuusto ja ripottele se gratiinin pinnalle yhdessä emmentalraasteen kanssa.

Silppua saksanpähkinä kevyesti ja ripottele pähkinämuru juustoraasteen päälle.

Paista 175c/n.1h-1,5h vuoan koosta riippuen.

Parahdus ei ole tällä kertaa ollenkaan tuskainen, vaan kaikkea muuta. Mikäli intialainen paratha ei ole ennestään tuttu kumppani, niin sanottakoon pähkinänkuoressa ja suomalaisittain muotoiltuna sen olevan  kaikessa yksinkertaisuudessaan pannulla paistettu rieska. Täytteitä voi vaihdella oikeastaan mielikuvituksen mukaan, mutta jaan tässä yhden yksinkertaisimmista ohjeista joka on pyöräytetty perunalla. Mikäli pidät kovin mausteisesta ruoasta, kannattaa täytteeseen lisätä chiliä enemmänkin, tai voit silputa sekaan ihan tuorettakin chiliä. Sain ystävältäni noin vuosi sitten tuoretta chiliä suuren erän, kuivasin sen, ja nykyään ropsauttelen ruokiin kuivatusta chilistä tehtyä rouhetta. Pääsee vähän helpommalla.

Paras päivä näiden väsäämiseen olisi ehdottomasti sellainen, jolloin jääkaapista löytyy edellisen lounaan jäminä keitettyä perunaa. Eipähän tarvitsisi kuin soseuttaa vanhat perunat ja koko sävellys olisi  jo puolivaiheessa!

Mikäli päätät tekaista leipiä tällä ohjeella, kannattaa kaikki riskaset kaulita pöydälle valmiiksi vaiheessa nro. 6, ja jakaa täyte tasaisesti leipäpohjien päälle. Näin vältyt siltä, että pottumössöä jäisi jostain syystä yli.

Näiden lettulättänöiden kanssa voi tarjota oikeastaan mitä tahansa intialaista ruokaa, mutta paras kaveri tälle mausteiselle herkulle on jokin jogurttipohjainen sävellys. Leipä on mainio kumppani esimerkiksi kurkkuraidan ja linsseistä tehdyn dalin kanssa. Alkuperäinen ja ehta aito Parathan ohje tämä ei kuitenkaan ole, vaan oma hyväksi havaittu sävellykseni. Eihän siellä intiassa taideta taikinaan mitään hiivoja työntää, mutta mielestäni tuo hiivalisäys antaa taikinaan mukavasti tekstuuria. Eikä pannulla paistettaessa leivistä tule niin herkästi kuivia ja nahkamaisia!

Aloo paratha

Kahdelle henkilölle
(yhdestä leivästähän tulee vain vihaiseksi! )

Perunatäyte:

4 keitettyä perunaa

0,5tl chilirouhetta

0,5tl garam masalaa

1tl mangojauhetta

0,5tl korianterijauhetta tai pari teelusikkaa tuoretta korianteria silputtuna

suolaa

Tee ensin täyte. Muussaa keitetyt perunat soseeksi ja sekoita joukkoon mausteet.

Maistele ja lisää suolaa maun mukaan.

Taikina:

2,5dl (kokojyvä) vehnäjauhoja

0,8dl lämmintä vettä

0,5tl kuivahiivaa

0,5tl suolaa

1tl voita

- karkeaa vehnäjauhoa pyörittelyyn

-kirkastettua voita tai margariinia paistamiseen

Mittaa kaikki ainekset yleiskoneen taikinakulhoon ja pyöritä kiinteäksi taikinaksi.

Taikinan tulee olla koostumukseltaan sellaista ettei se tartu laisinkaan kulhojen reunaan, mutta sen ei tarvitse olla kuitenkaan ihan kivikovaa. Lisää vettä / jauhoja tarvittaessa.

Jaa taikina kahdeksaan osaan ja pyörittele palleroiksi. Taikinaa ei tarvitse sen kummemmin kohotella tai levätyttää, taikina lepää riittävästi kaulitsemisen ja paistamisen välissä.

Kaulitse taikinasta noin 12cm halk. kokoisia läkkäröitä. Yhteen leipään tulee kaksi samankokoista läkkärää.

Kaulitse kaikki läkkärät valmiiksi, niin saat perunamuhennuksen jaettua leipiin tasaisemmin.

Jaa perunatäyte neljälle kaulitulle pohjalle tasaiseksi, eli jätä neljä pohjaläkkärää täyttämättä, sillä niistä tulee leipiin kannet.

Nosta toinen leipäläkkärä perunatäytteen päälle ja taputtele reunat sormilla umpeen.

Ropsauta pöydälle karkeaa vehnäjauhoa ja kaulitse leivistä paistinpannun pohjan kokoisia leipäsiä, suurinpiirtein 0,5-1cm paksuja,  miulla taisivat olla halkaisijaltaan about 20cm.

Valmis Aloo paratha näyttää kutakuinkin tältä. Sitten päästään itse paistamiseen.

Laita paistinpannu kuumenemaan.

Paista parathaa kuumalla lämmöllä ILMAN RASVAA molemmin puolin niin, että pintaan muodostuu muutamia ruskeita pilkkuja.

Voitele paistettu paratha kirkastetulla voilla molemmin puolin ja paista vielä minuutti-pari, että leivän pintaan muodostuu kunnolla ruskeita läikkiä.

Valmis leipä näyttää kutakuinkin tältä.

Sitten vain herkuttelemaan! :)

Nuoruusaikojen vegaanikaudesta käteen jäi muutakin kuin kammo Tofua kohtaan ja kasa kaikenlaisia ravintoympyrään liittyviä broshyyrejä kukkurapäin. Nimittäin tämä suosikkiruokieni top kymppiin kuuluva sapuska.  Tässä kirjoituksessa asetan estradille perinteisen Intialaisen linssipadan, joka on jäänyt vegaanisafkojen osalta osaksi arkiruokieni pyörivää viikkolistaa. Tämä pöpero on verrattavissa lihapulliin ja perunamuussiin. Juuri näiden kahden ruokalajin kaltaisista ruokalajeista muodostuu sellaisia tuttavuuksia, joita tekee vain niin perkelellisesti mieli säännöllisin väliajoin. Hillittömiä mausteisen sapuskan ja kaukomaiden himotuksia ei helpottanut yhtään se, että Isoäitini vieraili Intiassa juuri pari kuukautta sitten. Kai se jäi jotenkin alitajuntaan mylläämään, että jotain eksoottisempaa arkiruokaa on saatava pöytään, kun reissusta lähetetty lomakorttikin on kummitellut ruokapöydällä kohta kuukauden päivät.

Dal on kaikessa yksinkertaisuudessaan yksi intialaisen kasvisruoan helmistä. Edullista ja helppotekoista vegaaniruokaa. Sopii täydellisesti Naanleivän kanssa lapioitavaksi naamariin, tai vaikkapa tavallisen pitkäjyväisen riisin kylkeen. Teen pataa yleensä ison kattilallisen kerrallaan, sillä se säilyy pakastimessa aivan erinomaisen hyvin syömäkelpoisena pieniin annosrasioihin pakattuna. Kätevää napata evääksi itsetehtyä ihanaa intialaista, sillä tämä eväs on itsessään sen verran hyvää ettei välttämättä kaipaa edes enempiä lisukkeita.

Mikäli Dal ei ole ennestään tuttu, tässäpä testattavaksi suurenmoinen huttu.

 

Intialainen dal - kastike linsseistä

2rkl rypsiöljyä
1 punasipuli
3 kynttä valkosipulia
1 rkl kuminansiemeniä
maun mukaan kuivattua chilirouhetta
1.5 rkl garam masalaa
1 rkl kurkumaa
250 g punaisia linssejä
400ml kookosmaitoa
6dl vettä
15g pala tuoretta inkivääriä
2rkl soijakastiketta
1rkl tummaa siirappia
Suolaa
Pinnalle silputtua korianteria tai vaikkapa persiljaa

Silppua punasipuli ja valkosipulinkynnet.
Kuumenna öljyä kattilassa ja kaada sekaan hienonnetut sipulit, freesaa hetki.
Lisää kaikki mausteet ja kuumenna mausteita öljyssä hetki.

Huuhtele linssit siivilässä ja lisää ne kattilaan. Lisää myös kookosmaito sekä vesi.
Kuori ja raasta inkivääri hienoksi raasteeksi ja lisää kattilaan.
Sekoita tasaiseksi ja anna kypsyä liedellä n.20min.
Tarkista maku ja lisää suolaa tarvittaessa.

Lyhyestä virsi kaunis. Löysin Quornin hienouden arkiruoissa, kun katsahdin eräänä kauniina päivänä lähimarketin pakastealtaaseen. Se oli rakkautta ensisilmäyksellä.

Kasvisruoat tuppaavat olemaan useastikin työläämpiä kuin perinteiset sekasyöjien ruokalistoilta löytyvät arkipöperöt: makkarasoossit, kanaviillokit, karjalanpaistit sun muut appeet. Nyt teen kuitenkin poikkeuksen sääntöön, sillä tämä soossien soossi on niin helppotekoinen että melkein hävettää jakaa sitä täällä blogissa. Mikä aita, ei sitä ole miun ruoanlaitossa näköjään ollutkaan..

En osaa oikein mieltää, onko tämä kastike makumaailmaltaan lähimpänä kanakastiketta, sianlihakastiketta vaiko makkarakastiketta. Jotain jännää tuossa Quornin maussa on mikä painaa mietintämyssyn entistä syvemmälle päähän. Koostumukseltaan Quorn on makkaramaisempaa kuin soijasuikaleet ja leikkeet, mutta jämäkempää kuin tempeh. Jotain siltä ja väliltä, ja mikä parasta - quorn on miedon makunsa puolesta erinomainen raaka-aine voimakkaasti maustettuihin kastikkeisiin ja patoihin. Kokeilepa vaikka grillissä tirisevällä bbq-kastikkeella valeltuna, tai makeantulisessa chilimarinadissa köllötettynä.

Tai vaikkapa tässä itämaisittain maustetussa huijarikastikkeessa.

Kastike ei ulkonäöllä koreile, mutta maku korvaa tässäkin tapauksessa puuttuvan näön. Vielä kun saisi tuuletettua jollain ilveellä nämä mausteisen ruoan aromit tältä puolelta ruutua aina sinne toiselle puolelle saakka.

Huijauslihakastike

1pkt quorn-fileitä pakasteena (312g)

2 keskikokoista sipulia

3 kynttä valkosipulia

1tl tuoretta inkivääriä raastettuna

1prk (n.140g) ananaspaloja

55g punaista currytahnaa

0,5-1tl korianterijauhetta

loraus siirappia

400ml kookosmaitoa tai ruokakermaa

voita paistamiseen

mustapippuria myllystä + suolaa

Sulata quorn-fileet ja kuutioi n.1x1cm kuutioiksi. Hienonna sipulit. Kuori ja raasta inkivääri.

Kuumenna voita pannulla, paista quornit kullanruskeiksi ja lisää paiston loppuvaiheessa sipulit ja ananakset freesaantumaan.

Lisää inkivääriraaste ja currytahna, freesaa vielä hetkonen jotta maut terävöityvät.

Lisää (kookos)kerma, korianterijauhe, siirappia mukava loraus ja mustapippuria + suolaa mausteeksi.

Anna muhia kannen alla jonkun vartin verran jotta kastike sakenee mukavasti.

Tarjoa esimerkiksi basmatiriisin kanssa.