Tää safka on oikea pöperöiden pöperö. Kotikeittiöni kiistaton kuningas ja ihan ansaitulla paikallaan ykkössijalla.
Silloin kun en jaksa miettiä mitä tekisin ruoaksi ja kuitenkin tekisi mieli jotain aivan superhyvää, teen tätä. Maapähkinävoin pehmeys yhdistettynä kirpakkaan limettiin tekee tästä mättöherkusta oikean makujen sinfonian!

Hitsit ku ois kivaa tehä jotain _oikeesti_ hyvää ruokaa muttaku ei kerkee, ei ehi, ei oo aikaa. Tik tok sanoo aikarauta. 

Kuulostaako tutulta? Ruokaa pitäis saada pöytään ja kello sen kuin juoksee menemistään. Oon kehittänyt tästä bataattiruoasta oman pikaruokani. Kun tajuaa ostaa tarvikkeet kaappiin valmiiksi hyvissä ajoin, saa uunibataatit pyöräytettyä pöytään alle puolessa tunnissa! Kyllä, kuulitte oikein. Kun kastikkeen tekee etukäteen ja bataatit kypsentää kokonaan kypsiksi samaten edellisenä päivänä, tarvitsee itse ruoka vain lämmittää ja paahtaa uunissa ja silirimpsis, siinä se!

Kikherne-maapähkinäcurryllä täytetyt bataatit

Intialainen tomaattikeitto

3rkl rypsiöljyä
2tl sinapinsiemeniä

Mausteseos
1tl jauhettua juustokuminaa
1tl korianterijauhetta
1tl kurkumaa
0,5tl fenkolijauhetta

1-2kpl tuore punainen chili
1rkl punaista currytahnaa
400g tomaattimurskaa
20g tomaattipyrettä
1,5dl punaisia linssejä
8dl vettä
suolaa
1kpl lime

tarjoiluun: tuoretta korianteria

Kuori ja hienonna sipulit silpuksi.
Kuumenna öljy kattilassa ja paista sinapinsiemeniä, kunnes siemenet pomppivat. Lisää sipulit. Kun sipulit alkavat ruskistua, lisää mausteseos. Anna mausteseoksen lämmetä sipulien joukossa noin 1-2min, kunnes ihana tuoksu valtaa keittiön. :) Hienonna sillä aikaa chili/ chilit silpuksi, poista siemenet ja chilin valkoiset osat jos tuntuu ettet halua niin tulista keittoa. Lisää soppaan silputtu chili, currytahna, tomaattipyree ja tomaattimurska. Huuhtele linssit ja lisää ne veden kanssa kattilaan. Hauduta keittoa 20 minuuttia ja mausta keitto suolalla makusi mukaan. Purista valmiin keiton joukkoon yksi limetti ja sekoita soppa tasaiseksi.Tarjoa keitto tuoreen silputun korianterin kera.

Yhteishyvä kertoi uusimmassa lehtisessään sen, että 18% suomalaisista ostaa joululahjat viimetipassa juuri ennen jouluaattoa. Joka kuudes kansalainen. Mutta entäpä jouluruoka? Kuinka moni suomalainen miettii joulupöytänsä antimet viikkoja etukäteen? Oon itse viimepisaran ihmisiä. Päivää tai paria ennen alkaa leipomisen loputon marathon, joka kestää aina aattoaamun pikkutunneille saakka jokaisena vuotena. Niin kävi viime vuonna, taisi käydä toissa vuonnakin. Ja taitaapa käydä myös tänä vuonna mikäli vanhat merkit pitävät kutinsa.

Enivei. Annoin viime jouluna luovuuteni heittäytyä valloilleen. Valmistin joulupöytämme päätöstähdeksi tämän kuvissa näkyvän jättimäisen tuulihattutornin, jota kutsutaan fiinimmin nimellä Croquembouche.  Kyseinen herkku on valmistettu yksittäisistä tuulihatuista, jotka kootaan tornin muotoon samalla kuumottavan kuumalla sulatetulla sokerilla kuin piparkakkutalotkin.
Tuulihattutornin jippo piilee kuitenkin vinkeän ulkonäkönsä sijaan itse tuulihattujen täytteissä. Käytin tämän tuulihattutornin tuulihattujen täytteenä infusoidusta espressosta tehtyä ihanaa mokkamoussea, sekä osassa tuulihattuja ihanan kinuskista caramel-täytettä. Caramel-täytteeseen miulla ei ole tarkkaa ohjetta, sillä se on valmistettu yksinkertaisimmillaan kermavaahdon sekä itse keitetyn kinuskikuorrutteen (jäähtyneen sellaisen) sekoituksesta. Taisin heittää sekaan vielä tilkkasen mascarpone-tuorejuustoakin keventämään suuntuntumaa.
Villimpi leipuri täyttäisi vaikka joka toisen tuulihatun erilaisella moussella. Syöjä ei osaisi koskaan aavistaa, millainen makujen ilotulitus häntä olisikaan vastassa! Kuinka hauskaa!

Tornin syöminen itsessään on jo tuhottoman hauskaa aktiviteettiä aattoiltaan. Jokainen tuulihattu revitään irti tornista ylhäältä aloittaen. Eli tähän hommaan ei tarjoilulapioita tai kummempia kihveleitä tarvita laisinkaan. Välillä kerralla irtoaa isompi köntsä tuulihattuja, joskus ne saa repäistyä irti yksitellen. Fingerfoodia parhaimmillaan.

Mikäli haluatte kokeilla tätä ihanaa herkkua, suosittelen lukemaan ohjeet pariin kertaan ajatuksella lävitse, sillä tämä leivonnainen ei ole ensikertalaiselle varmastikaan se helpoin kokeilu. Sitäkin hauskempi projekti kylläkin. Kuorrutin osan oman tornini tuulihatuista suklaakuorrutteella, osan kastoin sulaan sokeriin. Näin ulkonäköön saa kivaa vaihtelua. Ohjeeni voivat olla hieman sekavahkot, joten kannattaa kysyä rohkeasti kommenttiboksissa jos jotain jäi hampaankoloon! Ja huom! Mittaa ohjeissa näkyvät raaka-aineet mahdollisuuksien mukaan aina keittiövaa'alla, näin vältät isoimmat kömmähdykset!

Espressotäyte (créme anglaise)
Huom! Soveltuu myös täytekakun väliin.

Kuumenna maito ja kevyesti rouhitut espressopavut kiehumispisteeseen. Ota kattila pois liedeltä, peitä se kannella ja anna höyrystyä huoneenlämmössä tunnin ajan. Siivilöi seos kaksikerroksisen juustoliinan lävitse uuteen, puhtaaseen kattilaan. Carita-liinoiksi kutsutut yleisliinat ovat tässä hommassa oivallisia. Kuumenna kahvi-infusoitu maito uudestaan kiehumispisteeseen.
Yhdistä sillä aikaa kananmunan keltuaiset, sokeri sekä maissitärkkelys keskikokoisessa kulhossa vispilällä keskenään. Sulata myös suklaa.
Kun maito kiehuu, ota kattila liedeltä sivuun. Temperoi keltuaiset: vispaa kuumaa maitoa keltuaisseokseen muutama ruokalusikallinen kerrallaan. Jatka vispaamista (käsivispilällä), kunnes kaikki maito on kaadettu keltuaisten joukkoon.
Kuumenna maito-keltuaisseosta vesihauteessa, kunnes lämpötila nousee 75 asteeseen. Sekoita joukkoon sula suklaa ja poista seos vesihauteesta kun kaikki suklaa on sekoittunut joukkoon. Kaavi seos puhtaaseen kulhoon ja anna seoksen jähmettyä jääkaapissa 40-asteen lämpöiseksi. Huom!! Muista sekoitella ainakin 10minuutin välein, ettei täyte ehdi kuorettua.
Vispaa huoneenlämpöinen voi nokareina jäähtyneeseen täytteeseen muutamassa osassa. Jäähdytä seos jääkaapissa jääkaappilämpötilaan, sekoittele tässäkin vaiheessa aina välillä. Nyt täyte on käyttövalmista ja säilyy jääkaapissa useita päiviä. Jos haluat säilyttää täytettä jääkaapissa, muista estää kuorettuminen elmukelmun avulla. Paina elmukelmu suoraan täytteen pintaan niin, että kelmu on siis kiinni täytteessä eikä täytteen ja kelmun väliin jää yhtään ilmaa.

Täytä tuulihatut:
Siirrä täyte massapussiin, jossa on pieni, 3-4-koon tähtitylla sisällä.
Tökkää tähtityllalla pikkuinen reikä tuulihatun pohjaan ja purista täytettä kuoren sisään. Tunnet kun tuulihattu on täynnä, täyteen pursotettu tuulihattu tuntuu painavalta ja laajentuneelta.

Suklaakuorrutukseen;

Tee vesihaude.
Mittaa kaikki raaka-aineet astiaan, jonka asetat vesihauteen päälle. (katso ettei kuuma vesi osu astian pohjaan!)Sulata suklaa ja kaikki ainekset yhteen koko ajan huolellisesti hämmennellen, älä kuitenkaan vispaa ettei kuorrutteeseen muodostu runsaasti kuplia.
Poista kuorrute vesihauteesta kun se on tasaista ja kaikki suklaa on sulanut.
Dippaa kukin tuulihattu suklaakuorrutteessa ja valuttele ylimääräinen kuorrute suklaa-astiaan. Aseta kuorrutetut tuulihatut leivinpaperoidulle pellille ja anna kuorrutteen jähmettyä viileässä ennen tornin kokoamista.

Kokoamiseen

Ennen tämän luotto-ohjeeni kehittämistä muistan etsineeni sitä ainota ja oikeaa maustekakun ohjetta hakusanoilla: paras, maukas, mausteinen ja hyvä. Jokaisella vannoutuneella leipurimartalla tuppaa olemaan se oma, tietty maustekakun resepti, joka on tottakai paras. Kuten oma pullataikinakin, sehän on aina se oikea ja paras myöskin. Tää ohje on oma lempparini monestakin syystä. Kakku on mehevä ja säilyvä. Kahvikakkuna myös erittäin maukas, sillä sisältää jouluisia mausteita juuri oikeassa suhteessa.

Kakun voi kuorruttaa kahdellakin eri kuorrutteella. Joko sillä perinteisellä maustekakun kuorrutteella, joka sisältää tomusokeria, kahvia, kanelia sekä rasvaa. Tai vaihtoehtoisesti tuoreella espressolla tai kahavilla terästetyllä pomadalla. Pomadakuorrute on pakkaamisen kannalta kätevämpi, se ei tartu sellofaaniin niin herkästi kuin tomusokerilla valmistettava kuorrute. Toisaalta, tomusokerikuorrutteenkin saa pakkauskelpoiseksi niin, että kakkua pakastaa hetken ennen käärimistä lahjapakettiin..

Aikuisten maustekakkuun voisi lirauttaa myös kahvilikööriä kakun kostukkeeksi, taikka kuorrutteen mausteeksi.

Itse tehty leivonnainen on aina toivottu lahja. Sellofaaniin pakattuna ja huolellisesti koristeltuna myös kaunein lahja!

Maustekakku

Kaupallinen yhteistyö: Punnitse ja Säästä, Kauppakeskus Iso Myy

Ay Caramba mitkä joululahjat. Näin jouluisin on lupa hemmotella sekä itseään, että myös läheisiään itse tehdyillä ihanilla herkuilla. Samalla vaivalla voi hemmotella toki myös kavereita, tuttavia, ystäviä, kummeja ja kaimoja. Mikset siis tekaisisi lahjaksi jotain aivan ihanaa herkkua omin pikkuisin kätösin leipaistuna? Tässä teille tarjolla kaksin kappalein jouluisten vegaanisten suklaakarkkien ohjeita. Ensimmäinen resepti sisältää vegaanisen suklaan lisäksi tuttuja jouluisia makuja. Rocky roadiani maustoivat pehmeät kuivatut karpalot, vegaaniset vaahtokarkit, suolatut mantelit sekä pehmeäksi paistetut piparkakkukuutiot (klikkaa tästä reseptiin). Koko komeuden päälle ropsautin vielä hiukan hienoksi jauhettua kardemummaa antamaan sitä kivaa ahaa-elämystä.


Resepti numero kakkonen on oikea antioksidanttipommi. Itse valmistetun raakasuklaan voi maustaa millä tahansa kuivatuilla hedelmillä tai marjoilla tai raakasuklaan maustajana voi käyttää vaikkapa mieleisiään pähkinöitä. Kun valmistat raakasuklaan alusta asti itse, saat mukaan juuri sellaisia aineksia ja mausteita joista itse pidät. Tämän tekemäni raakasuklaan maustoin gojimarjoilla, mulperimarjoilla sekä kuivatuilla karpaloilla. Eli kaikilla ihanilla marjoilla, jotka suorastaan pursuavat terveellisiä ainesosia! Ja mikä tässä raakasuklaassa on parasta, vain pienen pieni palanen riittää tyydyttämään pahaksikin äityneen makeanhimon.

Vegaaninen rocky road

100 g tummaa vegaanista suklaata, Plamil (voit laittaa tumman suklaan tilalle saman määrän maitosuklaatakin!)
100 g vegaanista maitosuklaata, Plamil
50g vegaanista margariinia (esim. pirkka 60%)
1rkl vaaleaa tai tummaa siirappia

pinnalle:
vegaanisesta piparkakkutaikinasta paistettuja pehmeitä kuutioita
kourallinen kuivattuja karpaloita
kourallinen suolattuja manteleita
kourallinen vegaanisia vaahtokarkkeja
ripaus kardemummaa

Vegaaninen raakasuklaa- rocky road

Joulupöytä ei ole ehta joulupöytä ilman karjalanpiirakkaa.
Törmäsin vegaanisiin Hovi Ruoan valmistamiin karjalanpiirakoihin ensimmäistä kertaa tänä vuonna. Sitä ennen oon elänyt siinä uskossa, että maidoton ja eläinystävällinen karjalanpiirakka olisi vain yksi iso myytti. No, otin paketin sitten tarkempaan syyniin.

Raaka-aineet:
Vesi, riisi 21%, vehnäjauho, ruisjauho, kasvimargariini [palmuöljy, kovetettu kasvirasva (palmu, rapsi), vesi, suola, sokeri, aromi, väri (E160a)], mausteseos [sokeri, muunnettu tärkkelys, glukoosi, tärkkelys, aromit, kasviöljy (rypsi), väri (E160a)], suola, vehnäkuitu, vehnägluteeni.

Siis ekskyysmii. mihin karjalanpiirakassa tarvitaan sokereita, extratärkkelyksiä, aromeita ja VÄREJÄ?
Mielestäni vegaaniseen karjalanpiirakkaan tarvitaan tasan yhdeksän raaka-ainetta, eikä yhtään enempää.
Vettä, kasviöljyä, suolaa, ruisjauhoa, vehnäjauhoa, riisiä, kasvipohjaista kermaa, suolaa, margariinia. Siinäpä hyö kaikki nätisti lueteltuna. Kuten arvata saattaa, nuo kaupan teolliset riisipiirakat jäivät hyllyyn kököttämään.

Paljasjalkaisena Pohjois-Karjalaisena emäntänä oon erittäin tarkka piirakoistani. Niiden pitää olla tummia ja runsaan rukiisia. Puuron pitää olla ihanan kermaista, notkeaa ja sopivasti suolattua. Piirakan pitää olla kunnolla voideltu, ei vain sieltä täältä.

Nää tämän postauksen kuvissa näkyvät vegaanipiirakat ovat valehtelematta aivan yhtä hyviä kuin maitoakin sisältävät karjalanpiirakat. Terveisin maitoa hörppivä  epävegaani. En näistä oikeestaan muuta eroa maidollisiin piirakoihin löydä kuin sen, että riisipuuro itsessään on vähän vaaleampaa kuin tavallinen riisipuuro.


Yllä voitelemattomat piirakat matkalla pakkaseen. ns. esipaistetut piirakat voi pakastaa ja paistaa sieltä sitten kuumassa uunissa kun haluaa nautiskella höyryävän hyviä piirakoita. Pakastetut piirakat voidellaan vasta sinä päivänä, kun ne aiotaan pistellä poskeen! Eli ei siis ennen pakastusta.

VEGAANINEN KARJALANPIIRAKKA
n.30kpl riisipiirakoita

H U O M. Ohje on mitattu grammoissa, sillä on tällä tavalla tarkempi ja varmempi kaikille kotileipureille. Mittasin käyttämäni ainekset vaa'an kautta jokaisen, ettei reseptissä pitäisi olla juuri paikkoja epäonnistumiselle! ;) 

Puuro:
275g puuroriisiä
1200g vesi
400g kaurakermaa
10g suolaa
+ kaurakermaa notkistamiseen max 150g
Kuoritaikina:
200gvesi
10g rypsiöljyä
8g suolaa
230g ruisjauhoja
80g vehnäjauhoja

Voiteluun: maidotonta margariinia, esim. pirkka 60%

Keitä puuro mieluiten leipomista edeltävänä päivänä. 
Mittaa kattilaan vesi sekä puuroriisi. Kuumenna välillä hämmennellen liedenkuumimmalla lämmöllä yhteensä 10min. Pienennä levyn lämpö puoleen väliin ja kuumenna puuroa 15-25min, kunnes puuro selkeästi sakenee ja riisi on hammastuntumaltaan kypsää ja neste imeytynyt riisiin. Siirrä puurokattila sivuun liedeltä ja mittaa kuuman puuron joukkoon kaurakerma sekä suola. Sekoita tasaiseksi ja anna jäähtyä hetki huoneenlämmössä, siirrä kattila sitten jääkaappiin kannella peitettynä. Anna vetäytyä ja tekeytyä seuraavaan päivään.

Valmista piirakan kuoritaikina: Mittaa kaikki kuoritaikinan ainekset yleiskoneeseen (tai leivonta-astiaan), vaivaa taikina napakaksi ja kiinteäksi.Taikinan tulee olla kiinteää ja sitkeää. Siirrä taikina sivuun ja tee taikinasta tasapaksu tanko. Paloittele taikina 10-15g paloiksi, riippuen siitä kuinka ohuita kuoria haluat tehdä ja miten isoja piirakoita.Mitä pienempiä kakkaroita teet, sitä suurempi määrä tulee piirakoita kappalemäärittäin.
Pyöritä taikinamöntit pieniksi palloiksi ja litistä niitä hieman. Sekoita astiassa keskenään vehnäjauhoa sekä ruisjauhoa kaulintaa varten. Peitä taikinapalat muovilla huolellisesti, etteivät ne kuoretu missään leivonnan vaiheessa!
Ripottele pöydälle kunnon kerros tekemääsi jauhoseosta.Omasta mielestäni 15g kokoisesta taikinapalasta tulee sopivan ohuet piirakkakuoret, kun niistä kaulaa 15cm halk. kokoiset kiekot, noin 1mm paksuina.  Poista liika jauho pullasudilla puuron alta. Katso tässä vaiheessa miltä eilen tekemäsi puuro näyttää. Puuron pitää olla notkeaa ja kohtuullisen paksua, mutta kuitenkin sellaista, että jaksat sitä käsivoimin pursottaa! Lisää kaurakermaa tarvittaessa puuron joukkoon pieni määrä kerrallaan, sekoita puuro huolella tasaiseksi. Sopiva karjalanpiirakkapuuro on sellaisenaan syötävää riisipuuroa paksumpaa. Livevideollani näkyvä puuro on aivan aavistuksen verran löysähköä, eli ihan noin löysäksi ei välttämättä tarvitse omaa puuroaan sekoittaa. Videolla näkyvän löysyinenkään puuro ei tosin tursunut paistettaessa. Tein tässä leipoessa sellaisen havainnon, että löysähkö puuro painuu vähän kuopalle paistetun piirakan sisään, kun taas todella tanakka jää tuollaiseksi kukkurapäisemmäksi piirakan pintaan. On se jännä.

Pursota piirakan keskelle 35-60g täytettä ja levitä täyte piirakan keskelle tasaisesti. Rypytä piirakka etusormilla tai keskisormilla alle laitetun gif-kuvan tapaan. Asettele piirakat leivinpaperoidulle pellille lähekkäin.
Paista piirakat  275 - 300 asteessa kypsiksi, n.8 - 12 min.
Sulata margariini ja voitele piirakan päällispuoli pulllasudilla kauttaaltaan.

Nämä muhkeat pullat on valmistettu kutakuinkin perinteitä noudattaen. Lucianpäivää vietetään vuosittain Pyhän Lucian muistolle 13.12.

Sahramin tuoma keltainen väri symbolisoi pullissa Lucianeidon tuomaa valoa.

Suomeen tämä juhlapäivä ei ole niin vielä yleistynyt, mutta Lucianpäivä on Ruotsissa sitäkin tärkeämpi muistopäivä. Lucianpäivän kunniaksi voi valmistaa itse helppoja ja hauskan näköisiä kiehkurapullia, Lucianpäivän pullia. Tuttavallisemmin Lussebullia, tai Lussekattereita, kuten Ruottissa ruukataan sanoa.

Lussebulle, Lucian Pulla

Lucianpäivän pulla
n.20 kpl 50 g pullia

100g voita
250g kevyt/täysmaitoa
25g tuorehiivaa
0,25g sahramia, (huom. alle gramma!)
25g tuorehiivaa
100g sokeria
3g suolaa
1kpl kananmuna
550g vehnäjauhoja

n.40g vedessä liotettuja rusinoita
voiteluun: kananmunaa, vettä
lisäksi (halutessasi) raesokeria

Ohjeet:
Pehmitä voi huoneenlämmössä noin 23-asteiseksi.
Mittaa kaikki ainekset valmiiksi.
Lämmitä maito kädenlämpöiseksi.
Liota tuorehiiva ja sahrami maitoon.
Lisää kaikki ainekset ja vaivaa taikinaan kunnon sitko.
Sitko on parhaimmillaan noin 8 minuutin vaivaamisen jälkeen, joten kärsivällisyyttä!
Anna taikinan levätä peitettynä 30min.
Paloittele taikina 20 osaan.
Pyöritä pullat pyöreäksi ja anna levätä muovilla tai leivinliinalla peitettynä 10min.
Muotoile pullat seuraavaksi pitkään muotoon, noin 15cm pitkiksi pötköiksi.
Kierrä pötkö S-kirjaimen muotoon pellille ja vie pullat kohoamaan leivinliinalla tai muovilla peitettyinä.
Laita tässä vaiheessa rusinat likoamaan runsaaseen vesimäärään.

Kohota pullat kaksinkertaiseksi lämpimässä paikassa, 1-2h.
Lämmitä uuni 175 asteeseen.
Voitele pullat kananmunalla kauttaaltaan. Paina s-kirjaimen kieppeihin rusinat ja ripsauta päälle raesokeria mikäli haluat poiketa normeista. Pullat voi leipoa ilman raesokeriakin.
Paista pullia uunin keskitasolla noin 8-12min.

Hyvä, toimiva, varma, maukas, mausteinen. Thö best. Ja ilman kananmunaa, ilman maitoa!
Oon urani varrella nähnyt vaikka mimmoisia sovelluksia vegaanisista piparkakkutaikinoista, useimmat näistä hassuista resepteistä koostuvat jopa sellaisista raaka-aineista jotka eivät piparkakkutaikinaan mielestäni kuulu ollenkaan. Sanotaan vaikkapa näin, että mielestäni vaalea kidesokeri taikka vaalea väri ylipäätään ei kuulu perinteiseen piparkakkuun. Ja vielä vähemmän karjalanpiirakkaan!! Piparin pitää olla mausteinen ja tummahko. Sellainen ehdan tavaran makuinen. Tämä resepti oli näin maitoa ja kananmunia syövänä epävegaanina maisteltuna aivan yhtä hyvää, kuin tavallinenkin taikina. Ja kyllä, napostelin taikinaa varmasti enemmän kuin itse pipareita, sillä taikinanahan tää on kuitenkin sitä parasta ja ihaninta. Jääkaappikylmänä ja kypsentämättömänä ääntä kohti. Kiitos nam!





Vegaaninen piparkakkutaikina
Taikina sopii myös piparitaloihin.

Resepti:
1,5dl tummaa siirappia
1dl fariinisokeria
0,5tl neilikkaa
1tl kardemummaa
2tl kanelia
1tl pomeranssinkuorta
1tl inkivääriä
2tl soodaa
120g margariinia (pirkka margariini 80%)
40g kaurakermaa (paremman puutteessa vesikin menee, mutta kerma on parempaa)
6dl puolikarkeita vehnäjauhoja

Ohjeet:
Kiehauta siirappi, fariinisokeri ja mausteet kattilassa.
Ota kattila pois levyltä ja lisää sooda ja hämmennä ainekset sekaisin.
Anna taikinan kuohua rauhassa hämentämättä muutaman minuutin ajan. Huom!! Seos turpoaa tässä vaiheessa aikalailla, eli valitse keittämistä varten sellainen kattila joka ei ole aivan yhden desilitran kokoinen.
Anna taikinan jäähtyä huoneenlämpöiseksi. Lisää margariininokareet ja sekoita.
Lisää kaurakerma taikinaan yhdessä jauhojen kanssa ja sekoita taikina tasaiseksi. (lapavatkaimella, jos käytät yleiskonetta)
Raappaa reunat (leipurin lastalla tai kovapäisellä nuolijalla) sekoituksen loppuvaiheessa huolellisesti, ettei siirapista jää taikinaan epätasaisia railoja. Nämä epätasaisuudet näkyvät heti paistaessa.
Anna taikinan muhia jääkaapissa seuraavaan päivään kelmuun käärittynä.
Kaulitse valmis taikina hyvin jauhotetulla työtasolla 2,5mm paksuiseksi levyksi, ja ota siitä muoteilla piparkakkuja. Taikina on pehmeähköä, joten sen voi mielestäni kaulita suoraan jääkaapista ilman pehmittelyä tai lämmittelyä.
Paista 200 asteessa n.5-8 minuuttia, riippuen siitä tykkäätkö rapsahtavista vaiko pehmeistä pipareista. Anna jäähtyä hyvin.

Kaupallinen yhteistyö: Kuvanmaailma
Syötävä kakkukuva on vohvelipaperille tai sokerimassapapereille elintarvikevärein tulostettu kuva. Tässä kirjoituksessa näkyvät kakkukuvat on printattu sokerimassalle. Isojen levykakkujen ja pyöreiden kakkujen päälle tulostetut kakkukuvat ovat monelle jo lasten fantasiakakkujen myötä tuttuja juttuja, mutta mitä kaikkea muuta kakkukuvilla voikaan tehdä?
Kakkukuvapaperille voi tulostaa ihan mitä kuvaa tahansa, mikä tulee tulostimesta lävitse. Siis painotan, ihan mitä tahansa. Vain mielikuvitus on rajana, sekä kuvien, että käyttökohteiden suhteen! Ei tarvitse tyytyä vain perinteisimpiin figuurikuviin, vaan kakkujen, leivosten, pikkuleipien, ihan minkä tahansa leivonnaisen, pintaan voi tulostuttaa vaikkapa oman pärstäkuvansa, jos niikseen tuntuu hyvältä.

Kakkukuvaa voi leikata ja muotoilla saksilla. Kakkukuvasta saa siis myöskin leikattua eri kokoisia läkkäröitä erilaisiin käyttötarkoituksiin. Eikös sydämen muotoiseen täytekakkuun sopisi vaikkapa kihlajaisparin kakkukuva tulostettuna? Tai entäpä kuppikakut pyöreällä kakkukuvalätkällä koristeltuna?

Pikkuleivät omalla ja puolison nimellä koristeltuna voisivat olla kohutuin puheenaihe astetta prameammissa häissä.  Mie ja sie, 4 ever!

Tämä pieni tuloste säästää ison vaivan, sillä tulostetulla kuvilla koristetut pikkuleivät ovat yksitellen spritsattuja keksejä paljon vaivattomampia valmistaa.

Ja kuinka kakkutuloste toimii pikkuleipien päällä?
Kakkukuva tulee aina liimata sille pinnalle, jolle sen aikoo sijoittaa. Liimaaminen ei suinkaan tarkoita leipomuksien kanssa häärätessä lähimpää Uhua tai Erikeepperiä, vaan makeaa syötävää "liimaa". Nämä kakkukuvat vaativat alleen joko kreemiä tai sileää marmeladia. Saarioisen möykkyisellä mansikkahillolla ei kannata lähteä pelaamaan, aprikoosimarmeladi on kaikista varmin valinta. Jämpti ja hyvä. Marmeladia tai kreemiä levitetään ohut kerros pikkuleivän pintaan, muotoon leikattu kuva taputellaan huolellisesti paikoilleen ja simsalabim, valmista tuli. Sehän kävi kätevästi. Pikkuleipien ja kakkukuvan välisen reunan voi viimeistellä halutessaan pikeerillä: kananmunan valkuaisesta tehdyllä jämerällä tahnalla, johon on sekoitettu tomusokeria napakka määrä. Oon ite sitä mieltä, että kakkukuva maistuu paremmalta silloin, kun se kuivuu pikkuleivän pintaan. Eli aivan tuoreena kakkukuva on keksin päällä sitkeähkö, mutta kuivuessaan se muuttuu rapsahtavaan muotoon. Päivä pari kuivattelua, aivan bueno!


Pikkuleipätaikina koristeltaviin kekseihin:
(santataikina)
30-40kpl, saattaa tulla enemmänkin jos et erehdy maistelemaan taikinaa itse. Röyh.

Raaka-aineet:
200 g voita
100 g sirosokeria
1 kpl ( 50 g) kananmuna
2,5g (0,5 tl) leivinjauhetta
2,5g (0,5tl) aitoa vaniljasokeria
300 g vehnäjauhoja
Halutessasi myös: Appelsiini-aromia tilkkanen, kardemummaa, kanelia, sitruunan kuorta...

Ohjeet:
Sekoita voi ja sokeri keskenään lapavatkaimella, ei tarvitse vaahdottaa kummemmin. Lisää kananmuna. Lisää keskenään sekoitetut kuivat aineet ja sekoita tasaiseksi taikinaksi. Anna kovettua kylmässä mieluiten yön yli elmukelmuun käärittynä möykkynä. Taikina kovettuu kivikovaksi! Ei kuitenkaan hätää. Paloittele taikina pienehköiksi kuutioiksi/ möykyiksi ja mätä paloiteltu taikina samaan yleiskoneeseen jossa teit taikinan aiemmin. Sekoita taikina lavalla varovasti tasaiseksi, n. 2 minuutin ajan. Taikina pysyy yhä kylmänä, mutta pehmenee niin, että saat sen kätevästi kaulattua jauhojen kera! Kaulaa santataikina 2,5mm paksuiseksi matoksi ja ota siitä pyöreällä muotilla keksejä pellille leivinpaperin päälle. Pikkuleivät eivät leviä kovinkaan runsaasti, eivätkä myöskään turpoa. Tämä on tarkoituskin. Jätä kuitenkin pieni leviämisvara, ettet saa peltikeksejä. Paista 200c / n.5-8min uunin keskitasolla, kunnes keksit ovat vaalean kullankeltaisia. Keksien EI tarvitse tummua tai ruskistua kauttaaltaan! Jäähdytä kunnolla ennen kuin näpläät pikkuleipiä koristelumielessä.

Huom!!

Kun talvi tuiskuttaa oven takana ja loska luiskahtaa sisään saappaan varresta, maistuvat kotikeittiössämme kaikki puurot ja vellit erityisen hyvin. Soppa-ja puurokausi alkaa heti ensimmäisten lumihiutaleiden laskeutuessa. Välillä minusta tuntuu, että voisin elää pelkällä lusikkapöperöllä! Tämä vegaaninen puuro on yksi lemppareistani.

"Puuro makustellaan villatöppöset jalassa ja viltin alta viimalta piilossa!"

Banaanipuuro

3dl mantelimaitoa
1 dl kaurahiutaleita
ropsaus suolaa
0,5tl kanelia
0,5tl aitoa vaniljasokeria
puolikas banaani
pinnalle rouhittuja manteleita sekä sokeria maun mukaan

Mittaa kattilaan mantelimaito, kaurahiutaleet, suola, kaneli sekä vanilja. Pilko banaani ja heitä sekaan kattilaan. Kiehauta ja anna puuron kuplahdella miedolla lämmöllä 8-10minuuttia sekoitellen välillä. Ota kattilalta ja anna tekeytyä vielä tovi. Viimeistele rouhitulla mantelilla. Itse tykkään ropsauttaa pinnalle vielä hiukan hunajaa, mutta ruokosokerikin menettelee.