Yhteishyvä kertoi uusimmassa lehtisessään sen, että 18% suomalaisista ostaa joululahjat viimetipassa juuri ennen jouluaattoa. Joka kuudes kansalainen. Mutta entäpä jouluruoka? Kuinka moni suomalainen miettii joulupöytänsä antimet viikkoja etukäteen? Oon itse viimepisaran ihmisiä. Päivää tai paria ennen alkaa leipomisen loputon marathon, joka kestää aina aattoaamun pikkutunneille saakka jokaisena vuotena. Niin kävi viime vuonna, taisi käydä toissa vuonnakin. Ja taitaapa käydä myös tänä vuonna mikäli vanhat merkit pitävät kutinsa.

Enivei. Annoin viime jouluna luovuuteni heittäytyä valloilleen. Valmistin joulupöytämme päätöstähdeksi tämän kuvissa näkyvän jättimäisen tuulihattutornin, jota kutsutaan fiinimmin nimellä Croquembouche.  Kyseinen herkku on valmistettu yksittäisistä tuulihatuista, jotka kootaan tornin muotoon samalla kuumottavan kuumalla sulatetulla sokerilla kuin piparkakkutalotkin.
Tuulihattutornin jippo piilee kuitenkin vinkeän ulkonäkönsä sijaan itse tuulihattujen täytteissä. Käytin tämän tuulihattutornin tuulihattujen täytteenä infusoidusta espressosta tehtyä ihanaa mokkamoussea, sekä osassa tuulihattuja ihanan kinuskista caramel-täytettä. Caramel-täytteeseen miulla ei ole tarkkaa ohjetta, sillä se on valmistettu yksinkertaisimmillaan kermavaahdon sekä itse keitetyn kinuskikuorrutteen (jäähtyneen sellaisen) sekoituksesta. Taisin heittää sekaan vielä tilkkasen mascarpone-tuorejuustoakin keventämään suuntuntumaa.
Villimpi leipuri täyttäisi vaikka joka toisen tuulihatun erilaisella moussella. Syöjä ei osaisi koskaan aavistaa, millainen makujen ilotulitus häntä olisikaan vastassa! Kuinka hauskaa!

Tornin syöminen itsessään on jo tuhottoman hauskaa aktiviteettiä aattoiltaan. Jokainen tuulihattu revitään irti tornista ylhäältä aloittaen. Eli tähän hommaan ei tarjoilulapioita tai kummempia kihveleitä tarvita laisinkaan. Välillä kerralla irtoaa isompi köntsä tuulihattuja, joskus ne saa repäistyä irti yksitellen. Fingerfoodia parhaimmillaan.

Mikäli haluatte kokeilla tätä ihanaa herkkua, suosittelen lukemaan ohjeet pariin kertaan ajatuksella lävitse, sillä tämä leivonnainen ei ole ensikertalaiselle varmastikaan se helpoin kokeilu. Sitäkin hauskempi projekti kylläkin. Kuorrutin osan oman tornini tuulihatuista suklaakuorrutteella, osan kastoin sulaan sokeriin. Näin ulkonäköön saa kivaa vaihtelua. Ohjeeni voivat olla hieman sekavahkot, joten kannattaa kysyä rohkeasti kommenttiboksissa jos jotain jäi hampaankoloon! Ja huom! Mittaa ohjeissa näkyvät raaka-aineet mahdollisuuksien mukaan aina keittiövaa'alla, näin vältät isoimmat kömmähdykset!

Espressotäyte (créme anglaise)
Huom! Soveltuu myös täytekakun väliin.

Kuumenna maito ja kevyesti rouhitut espressopavut kiehumispisteeseen. Ota kattila pois liedeltä, peitä se kannella ja anna höyrystyä huoneenlämmössä tunnin ajan. Siivilöi seos kaksikerroksisen juustoliinan lävitse uuteen, puhtaaseen kattilaan. Carita-liinoiksi kutsutut yleisliinat ovat tässä hommassa oivallisia. Kuumenna kahvi-infusoitu maito uudestaan kiehumispisteeseen.
Yhdistä sillä aikaa kananmunan keltuaiset, sokeri sekä maissitärkkelys keskikokoisessa kulhossa vispilällä keskenään. Sulata myös suklaa.
Kun maito kiehuu, ota kattila liedeltä sivuun. Temperoi keltuaiset: vispaa kuumaa maitoa keltuaisseokseen muutama ruokalusikallinen kerrallaan. Jatka vispaamista (käsivispilällä), kunnes kaikki maito on kaadettu keltuaisten joukkoon.
Kuumenna maito-keltuaisseosta vesihauteessa, kunnes lämpötila nousee 75 asteeseen. Sekoita joukkoon sula suklaa ja poista seos vesihauteesta kun kaikki suklaa on sekoittunut joukkoon. Kaavi seos puhtaaseen kulhoon ja anna seoksen jähmettyä jääkaapissa 40-asteen lämpöiseksi. Huom!! Muista sekoitella ainakin 10minuutin välein, ettei täyte ehdi kuorettua.
Vispaa huoneenlämpöinen voi nokareina jäähtyneeseen täytteeseen muutamassa osassa. Jäähdytä seos jääkaapissa jääkaappilämpötilaan, sekoittele tässäkin vaiheessa aina välillä. Nyt täyte on käyttövalmista ja säilyy jääkaapissa useita päiviä. Jos haluat säilyttää täytettä jääkaapissa, muista estää kuorettuminen elmukelmun avulla. Paina elmukelmu suoraan täytteen pintaan niin, että kelmu on siis kiinni täytteessä eikä täytteen ja kelmun väliin jää yhtään ilmaa.

Täytä tuulihatut:
Siirrä täyte massapussiin, jossa on pieni, 3-4-koon tähtitylla sisällä.
Tökkää tähtityllalla pikkuinen reikä tuulihatun pohjaan ja purista täytettä kuoren sisään. Tunnet kun tuulihattu on täynnä, täyteen pursotettu tuulihattu tuntuu painavalta ja laajentuneelta.

Suklaakuorrutukseen;

Tee vesihaude.
Mittaa kaikki raaka-aineet astiaan, jonka asetat vesihauteen päälle. (katso ettei kuuma vesi osu astian pohjaan!)Sulata suklaa ja kaikki ainekset yhteen koko ajan huolellisesti hämmennellen, älä kuitenkaan vispaa ettei kuorrutteeseen muodostu runsaasti kuplia.
Poista kuorrute vesihauteesta kun se on tasaista ja kaikki suklaa on sulanut.
Dippaa kukin tuulihattu suklaakuorrutteessa ja valuttele ylimääräinen kuorrute suklaa-astiaan. Aseta kuorrutetut tuulihatut leivinpaperoidulle pellille ja anna kuorrutteen jähmettyä viileässä ennen tornin kokoamista.

Kokoamiseen

Lakkaa on aniharvoin saatavilla, ja silloinkin käsittelen sitä silkkihansikkain ja vitriinikaappiarvoisena raaka-aineena. Tässä kakussa koristelutkin ovat koruttomat, kermaa ja paahdettua kookosta sekä marjojen kuningasta enemmän kuin vain muutama papana siellä täällä.  Valkosuklaa-lakkamoussella täytettynä tämä torttu on yksinkertaisesti pirun hyvää.

Valkosuklaa-Lakkamousse
Kahteen väliin 24cm kakkuun
 5 kpl liivatetta + 2rkl sitruunamehua sulatukseen
300 g  lakkaa
400g vispikermaa
1 tl vaniljasokeria
n. 1,5 dl tomusokeria
200 g vaniljatuorejuustoa
130 g valkosuklaata (1 levy pandan valkosuklaata)
(+ valkosuklaarouhetta väliin)


Laita liivatteet likoamaan runsaaseen määrään kylmää vettä.
Sulata pakastetut lakat kattilassa tai mikrossa täysin suliksi.
Soseuta lakat ja siivilöi mehu + marjan "liha" toiseen kulhoon täytettä varten.
Siemenet jäävät siis käyttämättä. Anna lakkasoseen jäähtyä hyvin.
Vatkaa kerma vaahdoksi ja lisää vaahtoon vatkauksen loppuvaiheella sokeri ja vaniljasokeri.
Sulata valkosuklaa mikroaaltouunissa sulaksi ja vispaa se vaniljatuorejuuston joukkoon tehosekoittimella lisää myös lakka ja vispaa tasaiseksi.
Kuumenna sitruunamehu kiehuvaksi kattilassa ja liuota siihen liivate.
Lisää liivate ohuena nauhana kokoajan tehokkaasti hämmentäen lakkatuorejuustoseokseen.
Yhdistä lopuksi kermavaahto sekä liivate-lakkaseos käsin sekoittaen.
Kokoa täytekakku nurinniskoin samaan kakkuvuokaan jossa valmistit kakkupohjankin.
Kelmuta vuoka ja kokoa kakku niin, että kansi tulee pohjimmaiseksi. Tällöin mousse saa hyytyä jääkaapissa niin, ettei se tursu lainkaan kakun välistä muille maille.
Mikäli haluat kakkuun rouheista suuntuntumaa, voit ripotella moussen päälle vielä karkeasti rouhittua valkosuklaata.

Täten johdatan teidät kääretorttujen ihmeelliseen maailmaan! Videolla opastan kääretorttupohjan teon vaihte vaiheelta. Videotutoriaali on suunnattu ennen kaikkea aloitteleville jauhopeukaloille. Uskoisin että moni kotikeittiön leipomoaan pystyttävä saa pätkästä vinkkejä herkullisten torttujen tekoon, ja siihen millä tavalla käärispohja valmistetaan oikein! Muistakaa, koristelun väreissä on turha nuukailla.
Leipomisen iloa, ja pirteitä värejä jokaiseen keittiöön! :)

Testasin syntymäpäiväjuhliini Pauligin kahviskabassa voittoon noussutta mousseleivoksen massaa täytekakun välissä. Myönnettäköön, hyvältä maistui vaikkei ollutkaan ihan se perinteisin! Täytekuvan räppäisin jo ties kuinka monentena rääppiäispäivänä (fiksua, brains where are you) ja näyttää siltä kuin kakun välissä olisi pelkkää vaahtoa. Todellisuudessa sipaisin moussen alle ohuen kerroksen lemon curdista ja omenamarmeladista sekoitettua tahnaa, jonka tekaisin summamutikkasuhteella, suurinpiirtein fifty-fifty molempia. Lemon curdin kirpsakkuus antaa mukavasti kontrastia muutoin melko makealle täytteelle. :) Ohje on muutoin tismalleen sama kuin täällä esittelemissäni ja edellämainituissa omppuherkuissa, mutta täytekakun väliin vähensin liivatteen määrää muutamalla kappaleella. Kakun väliin tuleva moussekerros on sen verran ohkainen itse leivoksiin verrattuna, ettei tarvitse niin paljoa liivakkoa hyytyäkseen.

Kesäisistä ja raikkaista mansikanmollukoista pitää nautiskella sillon kun niitä vielä saa. Toisin sanoen: NYT jos joskus on mitä otollisinta aikaa tekaista juhlapöydän kruunaava tuoremansikkamoussella täytetty kakku vieraiden makuhermoja kutkuttamaan!

Mansikkamousse on kakun välissä hyvää sellaisenaankin, mutta extraherkuksi moussen alle voi sipaista kerroksen esimerkiksi lemon curdia, joka antaa kivasti happamuutta. Jos haluaa oikein hifistellä, moussen joukkoon voi paloitella sattumiksi valkosuklaata. ;) Tekaisin moussen tällä kertaa puolikkaana annoksena, sillä halusin mansikkaa vain toiseen väliin. Prinsessakakkumaisesti koristellun kakun toisessa välissä täytteenä siis mansikkaa, ja toisessa suklaakermaa. Toimii!

Käpyjä, lunta ja havunneulasia. Mitäs sitten seuraavaksi? Suuntaan varmaankin (ansaituille!) talvi-unille. Nyt kun on rasvakerrostakin koko vuos sitä varten kartutettu..kjeh. Jostakin kumman syystä syyhyävät jauhopeukaloni skippaavat usein tälläiset perinteisiltä vaikuttavat herkut muitta mutkitta, mutta aivohairahduksen vuoksi marsipaanikuorrutteisen vadelma-suklaaherkun valmistus tuntui oikein houkuttavalta vaihtoehdolta ja niin käpykakkuprojekti otti tuulta alleen. Myönnetään, kakkuvalintaan vaikutti myös hitusen verran se, että leipomisentäytteisen työviikon jälkeen väkertää kotona mieluusti jotain aivotonta ja helppotekoista tarjottavaksi. :) Ja mikä parasta, sokerilla ja rasvalla kyllästetty kakkuhan on tunnettuun tapaan myös herkullisen makuista.

Perinteisestihän käpykakkuun läntätään täytteeksi jonkin sortin maustettua kreemiä ja hilloa, miulla tälläkertaa kaakaokreemiä ja vadelmahilloa. Kakkua väsätessä päänsisäiset (pölyllä kuorrutetut) rattaa lähtivät pitkästä aikaa rullaamaan, ja oivalsinkin: Käpykakkuhan sopisi pikkujoulutarjottaviin kuin nyrkki naamaan? Kakusta saa näprättyä jouluisan pienellä vaivalla, ja täytekin on sovellettavissa ihan mielen mukaan. Vai miltä kuulostaisi, glögihilloa, tai luumuhilloa, ja kreemitäytettä? Jos hermot eivät ole helposti käryävää sorttia, voi kävyn kylkeen tuusailla esimerkiksi kuusenoksia havuineen päivineen, taikka esimerkiksi joulukuusen palleroita? Lumimainen tomusokerihunnutus on enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Itse jätin suosiolla ylimääräiset ripellykset pois koristelusta, sillä jo pelkkien havunneulasien tekeminen aiheutti välittömiä celssiusastenousuja keittiön lämpötilassa.. Miekö lyhytpinnainen?

Kerrankin pääsen nauttimaan keväästä, jolloin mie en kävele autuaasti parhaan parsa-ajan ohi! Viime keväänä kävi noin, ja itkuhan siinä melkein tuli. Tankoparsa on yksi parhaista alkukesän herkuista ihan ylivoimaisesti kunnon voikastikkeen kanssa nautittuna. Hollandaise tai bearnaise, molemmat sopivat tuolle jalolle herkulle. Tällä kertaa keittelin itse hollandaisea makumuistoja terästääkseni.



Ja tottahan se on, että parsan aatelisen hienostuneen makuun natsaavaa liskuetta ei ole kovinkaan vaikea etsiä. Vaalea kala sopii kyytipojaksi kuin nakutettu. Tällä kertaa paistelin ihmetystankojeni kylkeen ahventa. Lisukkeeksi perunakakkua, parmankinkkurullia ja yrttiöljyä.

Karjalan Heiliin tehdyssä uusimmassa haastattelussa lupailin äitienpäiväksi jonkinlaista paakkelssia, ja päädyin tällä kertaa perinteikkääseen mutta silti jostain syystä blogistani uupuneeseen herkkutuotokseen, Kreemikakkuun. Jos tuo kyseinen haastattelu kiinnostaa, niin sen voi lukea näköislehdestä TÄÄLTÄ. (mene- arkisto - sunnuntai 1.5.2011) Pälyilen mystisesti sivuilla 12-13.

Äitienpäivän mammahumun herkutteluja varten lähdettiin varustautumaan kahden hengen armeijalla. Opastin kädestä pitäen täytekakun teon oppilaalleni, nimittäin rakkaalle poikaystävälleni. Herra P:n ihkaensimmäinen kakku on kyllä miun mielestä ihan uskomattoman hieno, en olisi koskaan uskonut että ensikertalainen suoriutuu vaativistakin pursotuksista! Ei voi olla kuin ylpeä oppilaastaan. :) Tämän onnistuneen opettamisen myötä yritän kannustaa kaikkia aloittelevia leipureita tarttumaan vispilään. Täydellisyyteen ei tarvitse pyrkiä, on tärkeintä että uskaltaa yrittää!

Muutamat teistä kyselivät Iloisen keittiön kanssa järjestämistäni pursotuskursseista, ja valitettavasti on pakko ilmoittaa että tuleva toukokuun lopun opetustuokio on jo buukattu täyteen. Jos kiinnostusta riittää, niin saatan järjestää tulevaisuudessakin vastaavia opetussessioita! :)

..Mikä avuksi? Luovuus kehiin ja jauhot pöllyämään, siinäpä se!
Nappasin itselleni todellisen haasteen, jolla pistää ammattitaitonsa todelliselle koetukselle. Lähtötilanne oli se, että miulla ei ollut MITÄÄN valmiina. Marsipaani oli valkoista, ei pohjia, ei täytteitä, ei mitään. Mummoni soitti klo 13:09, ja keskeytti miun kauneusunet. Heräsin pöhnäisenä ja tokkuraisena sohvalta taujten, että äitini + hän tulevat käymään kahvilla vajaan tunnin päästä. Keräsin järjen takaisin maanpinnalle ja pistin todella töpinäksi. Kaivoin reseptiarkistoista toimivan ja varman kääretortun ohjeen ja eikun hommiin!

Jääkaapissa sattui lymyilemään yksinäinen omenahillopurnukka, ja pari päivää sitten avattu vajaa kermatötsä. Kananmunia, check, sokeria, check, marsipaania, check, margariinia, check. Koristelutarvikkeita? Check. Kunnon menevän musiikin tahdissa leipominen on todellista turbotyöskentelyä. Vatkasin yleiskoneella samanaikaisesti kananmunia, pistin uunin lämpimään, värjäsin marsipaania. Rinnakkaisella työskentelyllä saa äkkiä valmista.

Tunnin ahkeran power & blackmetalin säestämän kokkailun tuloksena sain putkautettua pöytään mitä kauneimman keväisen kääretortun. Katsaus kelloon, 14:00. 10 minuuttia etuajassa! Jipii, onnistuin! Ironisinta koko hommassa on se, että tosiaan tuolla konditoriapuolella (koulussa) en ole päässyt kääretorttuja tekemään kertaakaan "oikeaoppisesti", joten koko homma meni läpi ihan oman muistin varassa. Kääretortun täytteenä on kermaa + omenahilloa, päällä vaniljan makuinen rasvakreemi ja kaulittua marsipaania. Edes ruusuja ei miulta löytynyt varastosta valmiina, joten väsäsin nekin tuon 50 minuutin sisällä.
Omenakääretorttu
kääretorttupohja:

4 munaa
1 1/2dl sokeria
2tl vaniljasokeria
2dl jauhoja
1 1/2 tl leivinjauhetta

Vatkaa huoneenlämpöiset munat ja sokerit vaaleaksi kuohkeasi vaahdoksi. Sekoita jauhot ja leivinjauhe keskenään. Siivilöi kananmunamassaan jauho/leivinjauhe seos käsin puulastalla sekoittaen. Hämmennä massa varovasti tasaiseksi. Levitä taikina leivinpaperilla vuoratulle pellille ja paista 200 asteisessa uunissa 6-8 minuuttia. Kumoa valmis taikina sokeroidulle leivinpaperille ja irrota varovaisesti leivinpaperi pohjasta. Anna jäähtyä

Täytteeksi:
2dl vispikermaa
n.10-15g tomusokeria
~1dl omenahilloa

Vatkaa kerma vaahdoksi ja mausta tomusokerilla.
Levitä omenahillo tasaiseksi kerrokseksi jäähtyneen kääretorttupohjan päälle, ja levitä kerma hillon päälle. Kääri torttu rullalle leivinpaperia apunakäyttäen.

rasvakreemi pinnalle:
125 g margariinia
250 g (= 4 dl) tomusokeria
1 rkl vettä
vanilja-aromia

Pehmennä margariini sähkövatkaimella notkeaksi. Sekoita tomusokeri margariinin joukkoon vähin erin samalla vatkaten. Lisää lopuksi vesi ja vatkaa vielä hetken aikaa. Jos kreemi tuntuu liian paksulta ja levittäminen kakun pinnalle on hankalaa, voit notkistaa kreemin lämmittämällä sitä varovaisesti mikrossa miedolla lämmöllä. Mausta kreemi vanilja-aromilla. Levitä kreemi kääretortun pinnalle tasaisesti paletilla.

Lisäksi:
1 pötkö marsipaania
suklaata pursotukseen

Kaulitse marsipaani kääretorttua isommaksi levyksi ja nosta se kaulimen avulla kääretortun pinnalle. Tasoittele ilmakuplat pois käsin, ja leikkaa ylimääräinen marsipaani pois taikinapyörällä. Koristele kääretorttu esim. marsipaaniruusuilla ja pursotetulla suklaalla.

Ruutulippukakun toteutusta mietin pitkään. Varmaan helpompiakin tapoja olisi löytynyt, mutta eipä tullut juurikaan mieleen. =D Kaivelin laatikot läpikohtaisin ympäri, ja löysin kätköistä yhden sopivan kokoisen neliömuotin. Pinnan neliölaatat on siis tehty vitivalkoiseksi värjätystä marsipaanista ja pehmitetystä kick-karkista. Olisihan tuon mustankin tottakai voinut marsipaanista tehdä, mutta marsipaanin mustaksi saamiseen vaaditaan niin iso mölliä väriä että jätin suosiolla värjäämiset väliin. Pitäis varmaan hamstrata jostain joku kilon kokoinen puteli mustaa väriä, kun sitä tuntuu tässä taloudessa kuluvan kaikkein eniten. Mistäköhän johtuisi..köh. Kakku itsessään muistuttaa lähinnä shakkilautaa, mutta no eipä maha tällä kertaa mittään. =D Ruutulippu sen piti olla mutta perkele. Aina ei onnaa.
Tarkkaa ohjetta kakun tekoon en osaa antaa, kun itsekin tein lippukakun pääosin ohjeetta. Toivottavasti tuosta epämääräisestä raapustuksesta saa silti jotain selvää. =)


Tuplasuklaa lippukakku

Pohja = 2kpl suklaa kääretorttupohjaa
kostutukseen vaniljamaitoa

valkosuklaatäyte
0,5dl kerma
170g valkosuklaa
ranskankermaa

suklaatäyte
0,5dl kerma
170g tumma suklaa
1,5dl vatkattua kermaa
vaniljasokeria

ohjeet
Valkosuklaamousse:
kiehauta kerma ja kaada kuumana rouhitun valkosuklaan joukkoon. Sekoita tasaiseksi.
Anna massan jäähtyä hetki ja vatkaa sitten yleiskoneessa vaahdoksi. Anna vaahdon jäähtyä ja sekoita sitten ranskankerma suklaamassaan nostellen.

Suklaamousse
Kiehauta kerma ja kaada kuumana rouhitun tumman suklaan joukkoon. Sekoita tasaiseksi.
Anna massan jäähtyä hetki ja vatkaa yleiskoneessa vaahdoksi. Anna vaahdon jäähtyä ja nostele joukkoon vatkattu kerma.

Leikkaa kääretortusta halutun muotoiset palat ja kostuta kevyesti vaniljasokerilla makeutetulla maidolla. Kokoa kakku leivinpaperin päälle kerroksittain ja anna tekeytyä jääkaapissa yön yli kevyen painon alla, esim. muovisen leikkuulaudan alla. Koristele haluamallasi tavalla.

Kati toivoi synttärikakukseen kakkua, jonka päällä komeilisi sininen perhonen. Täytteenä mansikka-ja valkosuklaamousset. Valkosuklaamoussen tekoon on varmasti useita erilaisia valmistustapoja, mutta mie käytän aina yhtä ja tiettyä. Täytteestä tulee miun tekotavalla erittäin voimakkaasti valkosuklaisen makuinen.

Kerman vatkaaminen kuumalla kelillä sucks big time. +30c sisällä ja kermanpursotusta kakun pintaan.. Ah mikä combo. On kyllä pakko myöntää, että toista kertaa en välttämättä ainakaan samalla kermalla alkaisi kakun reunoja pursottamaan. Koetin pakastaa vatkauskulhoa ja vatkainteriä hetken ennen pursotusta, mutta eipä tuo paljoa auttanut. Oli aivan millistä kiinni, ettei kerma olisi alkanut juoksettumaan. Auttaisikohan itse kerman nopea pakastus? Hmm.


Niin ja siitä marsipaanimaalauksesta vielä.. Perhosmaalaus oli ensimmäinen tekemäni monimutkaisempi maalaus. Vaikeatahan tuo maalaus vielä tässä vaiheessa on, kun ei oikein tarkalleen tiedä oikeita tekotapoja. Eikä miun kuvaamataidon numerokaan koskaan ole mikään kovinkaan hääppöinen ollut. :D Leikkasin ensin marsipaanista kakun pinnan kokoisen rinkulan, ja sen jälkeen "piirsin" leivinpaperille aiemmin piirretyn kuvan läpi ääriviivat marsipaanin pintaan. Käytin piirtovälineenä cocktailtikkua ja lusikan vartta(teräväkärkistä). Sen jälkeen piirsin perhosten ja yksityiskohtien ääriviivat mustalla, ja lopuksi vaan värittelin sisustat. Kuulostaa helpolta, mutta ei se todellisuudessa ole. Ainakaan miun mielestä.

Pieninä yksityiskohtina pikkurillin sormenpään kokoisia miniruusuja ja tutti frutti crushia.

Koivuhalkokakku oli yksi alkukesän hauskimmista kakkukokeiluista. Pilke silmäkulmassa ja kieli poskella, leipominen on ihanaa ja rentouttavaa puuhaa! Erittäin kesäinen teemaltaan, ja ennen kaikkea täytteellisesti jotain todellakin tavallisesta poikkeavaa. Tilaaja toivoi täytteeksi lakritsaa ja mansikkaa. Pakko on kyllä myöntää, että hetki jos toinenkin tuli kummasteltua makuyhdistelmää. Hassultahan se kuulosti kieltämättä, mutta tarkemmin ajateltuna kaupoissa myydään myös mansikkatäytteisiä lakujakin. Miksei. Lakritsamousse on lakunystävien unelmaherkkua. Taivaallisen samettista ja erittäin täyteläisen makuista. Raikkaaseen mansikkatäytteeseen yhdistettynä pirtsakan vinkeä yhdistelmä.

Kakku on itsessään koottu halon muotoon kääretorttulevystä. Kokosin kakun pyörehäkön muotoiseen leipävuokaan, jossa se muotoutui ihan luonnostaan halon muotoon. Eipähän tullut niin hirmuisesti hukkapaloja. Jos päätät tehdä kakkusi väliin lakumoussea, aloita moussen teko jo edellisenä päivänä!! Vuoka vuorataan tiukasti kelmulla, ja kakun annetaan vetäytyä yön yli jääkaapissa täytettynä. Halkotorttusen pintaan sivellään ohut kerros sokerikreemiä ennen marsipaanin levittämistä, ja viimeistellään lehdillä + muulla tilpehöörillä. Jos sie tahot tehä kakun jo etukäteen, pystyt tekemään kakun vaikkapa pariakin päivää ennen täysin valmiiksi. Marsipaanin voi levittää pintaan, kun kakkua säilyttää jääkaapissa ilman kupua. Kannattaa kuitenkin huomata, että kakku imaisee itseensä makuja jos jääkaapissa sattuu säilyttämään esimerkiksi valkosipulia/lohta sisältäviä elintarvikkeita. Lehtikoristeet kannattaa lisätä kakun pinnalle vasta juuri ennen tarjoilua. :)

" Lautasannoksen viimeistely on Susanne Aallolle ruoanlaiton parhaita hetkiä. Valkosuklaamousse-annosta varten Aalto opetteli uuden tekniikan kaurapitsien tekoon.

Hullu nainen keittiössä
Susanne Aalto jakaa ruoanlaittokokemukset blogissaan.

Ruoka- ja leivontablogit ovat hurjassa suosiossa.
Yksi bloggaajista on joensuulainen Susanne Aalto. Hänen Decapitated-blogiaan lukee kolmisensataa ihmistä päivässä.
Kakut kiehtovat
Blogissaan nimellä Insanity esiintyvä Aalto kirjoittaa blogiaan vähintään kerran viikossa. Useammin, jos ruoanlaittofiilis on pinnalla.
Ruokablogeja on erilaisia. Toiset käyttävät lähes pelkästään kuvia. Aalto kirjoittaa sivuille reseptin ja kuvauksen tekovaiheista kuvineen. Tekstiä hän maustaa esimerkiksi kuvauksella ruokalajin tai leivonnaisen historiasta.
- Yhden tekstin kirjoittaminen vie 3-4 tuntia, joten kyllä tähän aikaa saa kulumaan ihan mukavasti.
Siitä viis, sillä ruoka on 19-vuotiaalle Aallolle rakas harrastus. Ensimmäisen ruokabloginsa hän perusti 15-vuotiaana.
Parhaillaan Aalto suorittaa yhtä aikaa kokin ammattitutkintoa sekä ylioppilastutkintoa.
Aalto on itse kasvissyöjä, joten kasvisreseptejä blogissa on runsaasti. Myös täytekakut ovat ominta aluetta, sillä Aalto teki kakuista opinnäytetyönsä.
- Suklaakakkuja syntyisi ulkomuistista ehkä kymmenkunta. Varsinkin eri maiden kakut kiinnostavat.
Kun kokin paperit ovat kädessä, Aalto aikoo hakea kondiittorikouluun. Tulevaisuuden haaveena olisi tehdä leipuri-kokin työtä ja työskennellä samalla kotitalousopettajana.
Kannustusta
Yhteen kirjoitukseen, postaukseen, Aalto saa keskimäärin kymmenkunta kommenttia. Blogien vuorovaikutteisuus kiehtoo.
- On kiva vaihtaa ihmisten kanssa mielipiteitä ja saada kannustavia kommentteja.
- Seuraan itse säännöllisesti monia blogeja ja käyn jättämässä puumerkkejä.
Varsinkin herkullisesti kuvitetut kakkuaiheiset blogit ovat Suomessa ilmiö. Pitkään ruokablogeja seurannut Aalto pitää nykyblogeja tasokkaina.
- Kakkublogeja pitävät varsinkin kotiäidit, heillä on niihin aikaa. Siitä en kyllä tykkää, että monissa näistä blogeista esitellään pelkkiä kuvia.
Aalto on saanut kirjoittelun myötä kaveribloggaajia. Viestit vaihtuvat tiuhaan ja ihmiset tuntuvat läheisiltä, vaikka heitä ei olisi nokakkain tavannut kertaakaan.
- Vakiokävijät kirjoittavat muistakin asioistaan. Parin ihmisen kanssa olen sopinut näkeväni tänä kesänä Helsingissä käydessäni.
Kaverit kylässä
Blogi on Aallolle muutakin kuin ruokaa, se on asenne ja elämäntapa. Itseään nainen kuvailee pinkki-mustatukkaiseksi möröksi, joka rakastaa minihameita, hauskanpitoa ja paranormaaleja asioita.
Insanity (hulluus) -nimimerkistä Aalto saa kiittää ystäviään.
- Heilun kuulemma keittiössä kuin hullu. Ruoanlaitto on rentouttavaa puuhaa, saa sotkea niin paljon kuin huvittaa.
Väliin hullu kokki vaihtuu pikkutarkaksi näpertäjäksi. Aallon intohimo on lautasannosten yksityiskohtien rakentaminen. Kuvausta varten Aalto on tehnyt valkosuklaamoussea, jonka hän on viimeistellyt kahdella kastikkeella, mansikoilla ja suklaalla koristelluilla kaurapitseillä.
Loppuun kokki yllättää. Lautaselle koottu herkku ei nyt maistu, sillä meneillään on laihdutuskuuri.
Onneksi syöjiä riittää, jottei harrastukselta tipu pohja pois.
- Poikaystävä ja mummot auttavat. Kaverit elävät aika pitkälti eineslinjoilla, mutta he tietävät, että meillä on aina ruokaa. "

(Huom! Jos mousse tarjoillaan vuoistaan ilman kumoamista, voi liivatteen jättää pois. mousse sopii myös täytekakun väliin.)

raaka-aineet:

100g valkosuklaata
100ml kuohukermaa

150ml vispikermaa
50ml tomusokeria tomusokeria
5ml vaniljasokeria
120g smetanaa

2 liivatelehteä
20ml limemehua

Ohjeet:

Laita liivatteet likoamaan runsaaseen määrään kylmää vettä.

Kuumenna kuohukerma kiehuvaksi ja kaada se pieniksi paloiksi lohkotun suklaan päälle kulhoon. Sekoita, kunnes suklaa on sulanut ja seos tasaista ja kiiltävää.
Anna seoksen jähmettyä jääkaapissa 3 tuntia. Vaahdota valkosuklaa-kermaseos kuohkeaksi vaaleaksi vaahdoksi.

Vatkaa vispikerma paksuksi vaahdoksi, lisää tomusokeri ja vaniljasokeri kerman joukkoon vatkauksen loppupuolella.
Vatkaa smetana pehmeäksi vaahdoksi erillisessä astiassa.

Kuumenna limemehu kiehuvaksi. Puristele lionneista liivatteista ylimääräinen vesi pois ja liota ne kuumaan mehutilkkaan.
Lisää liivateseos ohuena nauhana moussen joukkoon koko ajan sekoittaen.
Annostele mousse pieniin annoskulhoihin ja anna jähmettyä jääkaapissa vähintään 4h, mieluiten yön yli.

Moussen kumoaminen:
Kuumenna mousseastiaa lämpimässä vedessä hetki ennen tarjoilua. Pyöräytä veitsellä astian reunojen ympäri ja kumoa mousse vuoastaan.

Prinsessakakun tekeminen on siintänyt näkökentässä jo monen vuoden ajan. Ohjeita tälle kakulle löytyy netistä vaikka hur mycket, mutta mikä onkaan se perinteisin tapa kakun valmistukseen? Epäilen suuresti, ettei saarioisen mainostama rahkatäytteinen prinsessakakku täytä perinteisen kakun vaatimuksia. Kakun tekeminen hirvitti, koska lopputuloksesta ei ollut mitään takuuta. Jotkut näyttävät tekevän prinsessatorttunsa kulmikkaampaan muotoon, mutta mie halusin kupuun reilusti pyöreyttä. Kunnon kreemikuorrutteella siis.

"Prinsessakakussa on sokerikakkulevyjen välissä hilloa ja vaniljakiisseli-kermavaahtotäytettä. Pinnalla on marsipaanikuorrute. " - Tällaiset faktat antaa kondiittorin käsikirja.


Prinsessakakku
Prinsess tårta

KAKKUPOHJA:
4 kananmunaa
1½dl sokeria
1dl vehnäjauhoja (0,5dl karkeaa vehnäjauhoa, 0,5dl puolikarkeaa)
1dl perunajauhoja
1tl leivinjauhetta

TÄYTE:
1,25dl vanilliinikreemijauhetta
2,5dl kylmää vettä
3 dl kermaa

vadelmahilloa (siivilöitynä)

KOSTUTUS:
90ml vettä
20ml sokeria
5ml sitruunamehua

KUORRUTUS:
250g marsipaania, vihreää/vaaleanpunaista

KORISTEEKSI:
tomusokeria
kukkasia marsipaanista/kreemistä tehtynä

Ohjeet:

Kakkupohja:
Vaahdota munat ja sokeri vesihauteessa vaaleaksi ja kuohkeaksi vaahdoksi.
Sekoita perunajauhot, vehnäjauhot ja leivinjauhe keskenään ja siivilöi munasokerivaahtoon lastalla hämmentäen.
Voitele ja korppujauhota 24cm kakkuvuoka ja kaada taikina vuokaan.
Kypsennä kakkua uunin alatasolla 175 asteessa noin 30-40 minuuttia, kokeile kypsyyttä tikulla.
Anna jäähtyä vuoassaan hetki ennen kumoamista. Siirrä kakku vuoasta jäähtymään kohonnut puoli ylöspäin.
Jäähdytä kakkupohja huoneenlämpöiseksi.

Kostutusvesi:
Kiehauta vesi ja sokeri kattialssa. Lisää lopuksi sitruunamehu ja anna kostutusveden jäähtyä viileäksi.

Diplomaattikreemi:
Vispilöi vaniljakreemijauhe ja kylmä vesi sekaisin sähkövatkaimella. Vatkaa seosta noin 2min. Anna diplomaattikreemin vetäytyä hetki viileässä kerman vatkaamisen ajan.
Vatkaa kerma kovaksi vaahdoksi. Sekoita vaniljakreemi kerman sekaan vispilällä.

Kokoaminen:
HUOM! Säästä osa diplomaattikreemistä kakun kuvun tekemiseen.

Leikkaa kakkupohja kolmeen osaan.
Aseta alin pohjalevy tarjoilualustalle ja kostuta se kostutusvedellä.
Levitä päälle vadelmahilloa ja diplomaattikreemiä.
Nosta päälle toinen pohja. Kostuta ja täytä samalla tavalla.
Laita kanneksi viimeinen levy ja kostuta.
Levitä diplomaattikreemiä kakun pinnalle niin, että kakku saa oikeanlaisen pyöreän muodon.
Sipaise kreemiä kakun reunaan, niin että reunat ovat tasaiset.

Kaulitse marsipaani noin 3mm paksuiseksi levyksi ja nosta se kakun pinnalle kaulinta apunakäyttäen.
Leikkaa ylimääräiset reunat pois. Koristele kakku esimerkiksi marsipaaniruusuilla ja siivilöi pinnalle tomusokeria. Säilytä prinsessakakkua jääkaapissa ilman kupua.



Ois tietysti ehkä kannattanut värkätä ruusutkin marsipaanista, mutta koin tarpeellisemmaksi opetella sokerikreemiruusujen valmistusta. Hankalahkoa on edelleen, mutta ehkäpä sitä pikkuhiljaa oppii. Sadas kerta toden sanoo.

Nyt on se hetki, kun peilistä katsottaessa rypyt alkavat koristamaan silmäkulmia ja tuo lähenevä kahdenkymmenen ikävuoden huippulukema on lähellä. Olen kohta vanha.
Enää muutama vuosi, niin sitten saakin odotella eläkettä, tai jotain sinnepäin.
Vanhenin vuodella 26.4 ja juhlistettiin födelsedagia 1.5 vappunaamiaisten merkeissä. Railakkaat kinkerit kyllä, viina virtasi ja puukko heilui. Muoviveitset kolahtelivat yhteen hirmusissa merirosvo vs. teurastajan fighteissa ja aseen laukaukaset täyttivät asunnon. Ja asunnon omistaja tuntui katsovan vähän kummastellen, kun tällänen mörön näkönen teurastaja ramppasi jatkuvasti alakerrassa ovea aukomassa.

Tein tarjottavat TOTTAKAI itse. Leipominen on alkanut muodostua pikkuhiljaa suoranaisesti itseisarvoksi. Rakastan leipomista ja ruoanlaittoa, etenkin jos sitä saa harrastella ihan rauhassa. Niinkuin nyttenkin. Valmistelin herkkuja jo muutamaa päivää ennen juhlia, ja uskaltauduin päällystämään synttärikakun marsipaanilla päivää ennen juhlia. Kannatti kuunnella ammattikondiittori-Tanjan sanaa! Marsipaanipinta ei kostunut tai kärsinyt jääkaapissa mitenkään, kun työnsin tortun tekeytymään ilman kakkukupua. Niin ja tietysti marsipaanin alle on tehtävä voikreemi kosteutta sitomaan. :)

Kakun täytteeksi tein vadelma-daim-macarponetäytteen ja kokosin kakun suklaisista kääretorttupohjista. Tälläset pyöreähköt/pään muotoiset kakut saa tehtyä helpoimmiten muoviseen leivoskulhoon. Ensin kulho kelmutetaan, ja käärispohjasta leikataan pyöreitä kulhon kokoisia rinkuloita. (alimmaiset hieman pienempiä) Pohjapalat kostutetaan esim. sitruunamehu-vadelmamehun seoksella ja täyte ladotaan pohjien väliin. Kakku tekeytyy jääkaapissa yön yli.

Pääkallon täytteeseen laitoin abouttia tälläset ainekset:

Vispikerma 3dl
Mascarpone 150g
2 isoa daimipatukkaa (siis 2 pakettia daimia)
Tomusucceria ehkä noin 1dl
Vaniljasokeria hömpsäys
ja 3kpl liivatetta sitomaan massaa

Lisäksi 200g suomalaisia pakastevadelmia kevyesti sulatettuina ja valutettuina. Ei mitään özbörgialaisia kalikiviruksella höystettyjä herkkumarjoja, Nomnom.
Vattuloista irtoava mehu kannattaa käyttää kostutusliemeen.

Liivatteet laitetaan likoamaan kylmään veteen.
Kerma vatkataan ja lisätään sokerit vatkauksen loppuvaiheessa.
Daim murskataan blenderissä tms. karkeaksi murskaksi.
Mascarpone ja daimimurska lisätään kermaan ja sekoitetaan tasaiseksi.
Liivatteista puristellaan ylimääräinen vesi pois ja liivakot liotetaan pieneen kuumennettuun vesitilkkaan kattilassa. Kun liivate on sulanut, se lisätään ohuena nauhana kokoajan hyvin sekoittaen kermaseokseen.

Daimikermaa levitetään kakkupohjille ja täytteen PÄÄLLE ripotellaan vadelmia. Vadelmia ei tarvitse mitään älytöntä kerrosta, ehkä reilu kymmenisen marjaa per kerros on riittävä.