Kun talvi tuiskuttaa oven takana ja loska luiskahtaa sisään saappaan varresta, maistuvat kotikeittiössämme kaikki puurot ja vellit erityisen hyvin. Soppa-ja puurokausi alkaa heti ensimmäisten lumihiutaleiden laskeutuessa. Välillä minusta tuntuu, että voisin elää pelkällä lusikkapöperöllä! Tämä vegaaninen puuro on yksi lemppareistani.

"Puuro makustellaan villatöppöset jalassa ja viltin alta viimalta piilossa!"

Banaanipuuro

3dl mantelimaitoa
1 dl kaurahiutaleita
ropsaus suolaa
0,5tl kanelia
0,5tl aitoa vaniljasokeria
puolikas banaani
pinnalle rouhittuja manteleita sekä sokeria maun mukaan

Mittaa kattilaan mantelimaito, kaurahiutaleet, suola, kaneli sekä vanilja. Pilko banaani ja heitä sekaan kattilaan. Kiehauta ja anna puuron kuplahdella miedolla lämmöllä 8-10minuuttia sekoitellen välillä. Ota kattilalta ja anna tekeytyä vielä tovi. Viimeistele rouhitulla mantelilla. Itse tykkään ropsauttaa pinnalle vielä hiukan hunajaa, mutta ruokosokerikin menettelee.

Jambalaya on hyvin pitkälti paellan tyyppinen lisäkkeen ja kastikkeen timanttinen fuusio. Tässäpä suomalaistamani versio monille tutusta herkusta! Vaikka Jambalaya tehdäänkin tyypillisimmin riisistä ja suuresta köntsästä lihaa, tässä korvaan lihan ihanilla ja värikylläisillä kasviksilla. Ensi kerralla taidan viskata vielä maissiakin mukaan, sillä kasviksia ei voi olla koskaan liikaa.. Tästä alle rustatusta satsista syö joko 4 tai 6 suuta. Meillä koko pannu taisi kadota parissa päivässä kahteen pekkaan.

Kukapa voisi vastustaa herkkua, joka on näin värikästä! 

 Vegaaninen Jambalaya

Käyttämäni resepti on se perinteinen ranskalainen, jostain syystä tällä reseptillä onnistun aina. Italialainen tuppaa menemään syystä tai toisesta aina mönkään..

100 g tomusokeria

25g erikoishienoa sirosokeria

-- paistonkestäviä aromeja haluttaessa, tai vaniljasokeria mauksi

Mikäli et vielä seuraa hämmentämistäni Snapchatissa, miut löytää sieltä nimellä paha.lapsi (siinä on piste välissä).
Mikäli snapchatissa eilen postaamani valkosiulileivän hehkutus meni ohi silmien, ei hätää. Tässä se nyt on kaikessa komeudessaan! Innostuin tyhjentelemään jääkaappia itämaiseen mungpapukeittoon. Sinne humpsahtivat avatut kookosmaidot, parhaat päivänsä nähneet sipulit ja inkiväärin kannikat. Valkosipulin kynsiä en kuitenkaan ilennyt mättää kaikkia siihen soppaan, sillä ne olisivat peittäneet kaiken muun maun alleen. Noh, summa summarum. Mieleeni putkahti hillitön himo vaaleaan leipään, etenkin valkosipuliseen sellaiseen. Siitä syntyi makujen sinfonia ja uusi kotikeittiöni helmi, jota aion tehdä jatkossakin. Valkosipulikierreleipäset. Suosittelen tätä reseptiä teille suuren vuodatuksen kera, sillä tämä oli todella pehmeää ja herkullista. Valkosipulileipäset, tai no, kierteet, sämpylät, kateleivät, millä kukin nöttösiä haluaa kutsua, vievät kielen mennessään. Tarjoiluehdotus: Keittolounaalla.