Simple as pimple, ei krumeluureja saatikka raaka-aineita joita joutuisi kissojen ja koirien kanssa haravoimaan erikoisliikkeistä.

Näissä kuvissa näkyvä Markan riitta on valehtelematta paras roiskeläppä jonka olen koskaan syönyt. Miun margaritasalaisuus piilee tomaattikastikkeessa itsessään. Aurinkokuivattu tomaatti antaa sitä jotain umamin kaltaista mielihyväherättelijää tuohon kastikepohjaan, ja se on toden totta piste iin päälle. Sörsseliä saa levitellä tähän tomaatti-mozzarellaviettelijään tavallista pizzaa reilummin, sillä sehän antaa kaiken maun.

Muutamina pizzaviikkoina (kyllä, oon tehnyt melkein jokaisena päivänä tomaattifrisbeetä toisensa perään) olen saanut päätökseen valtaisan pizzanpaistodilemmani. Pohjan ohje toimii täydellisesti, mutta ilman pizzakiveä taikka arinauunimaista paistopintaa joutuu kikkailemaan paiston kanssa saadakseen pizzeriamaista ihanaa rapeutta. Miellyttävästi rapsahtavan pizzapohjan saa näiden muutaman pikkukikan avulla.

- Lämmitä uuni _ALALÄMMÖLLÄ_ 300 asteeseen PELLIN KANSSA. Eli tuikkaa pelti ilman leivinpapereita uuniin lämpeämään.
-Liu'uta valmiiksi täytetty pizza hehkuvankuumalle pellille
- Paista pizzaa ensimmäisen minuutin-pari ajan aivan uunin pohjalla pellin päällä. Kyllä, luit oikein. Pelti heitetään suoraan pohjan päälle eikä laiteta niille metallirailoille ollenkaan.
-Siirrä parin minuutin päästä pelti pari railoa ylemmäs ja paista loppuun. Paistoaika vaihtelee pohjan paksuudesta riippuen kuudesta minuutista kymmeneen. Tarkkana saa siis olla, ettei maailmanvaltiaan herkku pala tykkänään. Jos mietit että oikaiset ja paistat pizzaa koko kypsymisajan pohjan päällä suoraan, niin en kyllä suosittele. Testasin, ja tällä metodilla pohjaan syntyy paikkapaikoin palaneentuntuisia läikkiä. Sitähän myö ei haluta.