Tässä teille otos sateisen päivän värikästä ruokaa, joka syntyi kasvimaan sekä jääkaapin antimista.

Kananmunakastike on yksi isoista lemppareistani varhaisperunoiden kylkeen, ja se on oikeastaan jopa niin hyvää että tekisi mieli lappaa sörsseliä naamariin suoraan keittokauhalla. Ulkonäöltään tuo kasvissyöjän mykykeittoa muistuttava klimppikiisseli ei ole sieltä kauneimmasta päästä kyllä, mutta edullisuus ja nopea valmistustapa korjaavat tuon puuttuvan virheen. Halapaa kui saippua. Toisinaan ne perinteisimmät ja supisuomalaisimmat safkat ovat mitalin arvoisia.

Kananmunakastike

4-6 annosta

4 keitettyä kananmunaa

50g voita

1 iso sipuli

0,5dl vehnäjauhoja

1 kasvisliemikuutio (fond du chef hyvee, jos touch of taste-uutetta ei ole ulottuvissa)

5dl maitoa

suolaa, pippuria

0,5dl silputtua ruohosipulia

Kuumenna voi kattilassa ja freesaa sipuli kullanruskeaksi. Lisää jauhot ja kiehauta nopeasti. Kaada maito kattilaan ja sekoita tasaiseksi, lisää myös kasvisliemikuutio. Anna pulputtaa miedolla lämmöllä viitisen minuuttia, muista hämmennellä välillä sillä maitokastiketta ei voi jättää vahtimatta. Lisää hienonnetut munat ja mausteet sekä ruohosipuli. Tarjoa uusien perunoiden kanssa.

Feta-uunijuurekset

4 annosta

3 isoa sipulia

6 porkkanaa

1 iso palsternakka

1-2rkl hunajaa

0,5dl rypsiöljyä

suolaa, mustapippuria

kourallinen tuoretta persiljaa

100g fetajuustoa

Kuori kasvikset.

Leikkaa sipuli, palsternakka sekä porkkana reiluhkoiksi lohkoiksi uunivuokaan.

Lorauta päälle hunaja ja rypsiöljy, rouhi päälle mustapippuria ja mausta suolalla.

Hämmennä koko paistos sekaisin ja tyrkkää uuniin, 200c/ 30-50min, riippuen siitä kuinka isoja kasvislohkoja on kyseessä.

Silppua tuore persilja ja ripottele kypsän paistoksen pintaan.

Murskaa lopuksi päälle fetajuustoa ja tarjoile esimerkiksi uusien perunoiden kaverina.

--------------------

Tänään on tullut koettua Joensussa kyllä se, miltä se ehta Suomen kesä näyttää aidoimmillaan. Oon juossut sään kanssa kilpaa koko päivän, sillä kasvimaalla riittäisi kitkettävää ja persiljaakin piti saada pöperöä varten. Vettä on losottanut vähän väliä saavista kaatamalla, välillä tuli rakeita ja jyrisi se ukkonenkin. Nyt tuolla näyttää tihkuttavan, ja samaan aikaan roilottaa aurinko niin että sisälläkin tarvitsisi aurinkolaseja. Kohta ei uskalla astua uloskaan, kun aina on se riski että pilvetön taivas tiputtaa niskaan ties mitä miekkosia seuraavaksi.

Että semmosta. Näinköhän sitä pitää kiskaista toppatakki niskaan jussina.