Nämä muhkeat pullat on valmistettu kutakuinkin perinteitä noudattaen. Lucianpäivää vietetään vuosittain Pyhän Lucian muistolle 13.12.

Sahramin tuoma keltainen väri symbolisoi pullissa Lucianeidon tuomaa valoa.

Suomeen tämä juhlapäivä ei ole niin vielä yleistynyt, mutta Lucianpäivä on Ruotsissa sitäkin tärkeämpi muistopäivä. Lucianpäivän kunniaksi voi valmistaa itse helppoja ja hauskan näköisiä kiehkurapullia, Lucianpäivän pullia. Tuttavallisemmin Lussebullia, tai Lussekattereita, kuten Ruottissa ruukataan sanoa.

Lussebulle, Lucian Pulla

Lucianpäivän pulla
n.20 kpl 50 g pullia

100g voita
250g kevyt/täysmaitoa
25g tuorehiivaa
0,25g sahramia, (huom. alle gramma!)
25g tuorehiivaa
100g sokeria
3g suolaa
1kpl kananmuna
550g vehnäjauhoja

n.40g vedessä liotettuja rusinoita
voiteluun: kananmunaa, vettä
lisäksi (halutessasi) raesokeria

Ohjeet:
Pehmitä voi huoneenlämmössä noin 23-asteiseksi.
Mittaa kaikki ainekset valmiiksi.
Lämmitä maito kädenlämpöiseksi.
Liota tuorehiiva ja sahrami maitoon.
Lisää kaikki ainekset ja vaivaa taikinaan kunnon sitko.
Sitko on parhaimmillaan noin 8 minuutin vaivaamisen jälkeen, joten kärsivällisyyttä!
Anna taikinan levätä peitettynä 30min.
Paloittele taikina 20 osaan.
Pyöritä pullat pyöreäksi ja anna levätä muovilla tai leivinliinalla peitettynä 10min.
Muotoile pullat seuraavaksi pitkään muotoon, noin 15cm pitkiksi pötköiksi.
Kierrä pötkö S-kirjaimen muotoon pellille ja vie pullat kohoamaan leivinliinalla tai muovilla peitettyinä.
Laita tässä vaiheessa rusinat likoamaan runsaaseen vesimäärään.

Kohota pullat kaksinkertaiseksi lämpimässä paikassa, 1-2h.
Lämmitä uuni 175 asteeseen.
Voitele pullat kananmunalla kauttaaltaan. Paina s-kirjaimen kieppeihin rusinat ja ripsauta päälle raesokeria mikäli haluat poiketa normeista. Pullat voi leipoa ilman raesokeriakin.
Paista pullia uunin keskitasolla noin 8-12min.

Hyvä, toimiva, varma, maukas, mausteinen. Thö best. Ja ilman kananmunaa, ilman maitoa!
Oon urani varrella nähnyt vaikka mimmoisia sovelluksia vegaanisista piparkakkutaikinoista, useimmat näistä hassuista resepteistä koostuvat jopa sellaisista raaka-aineista jotka eivät piparkakkutaikinaan mielestäni kuulu ollenkaan. Sanotaan vaikkapa näin, että mielestäni vaalea kidesokeri taikka vaalea väri ylipäätään ei kuulu perinteiseen piparkakkuun. Ja vielä vähemmän karjalanpiirakkaan!! Piparin pitää olla mausteinen ja tummahko. Sellainen ehdan tavaran makuinen. Tämä resepti oli näin maitoa ja kananmunia syövänä epävegaanina maisteltuna aivan yhtä hyvää, kuin tavallinenkin taikina. Ja kyllä, napostelin taikinaa varmasti enemmän kuin itse pipareita, sillä taikinanahan tää on kuitenkin sitä parasta ja ihaninta. Jääkaappikylmänä ja kypsentämättömänä ääntä kohti. Kiitos nam!





Vegaaninen piparkakkutaikina
Taikina sopii myös piparitaloihin.

Resepti:
1,5dl tummaa siirappia
1dl fariinisokeria
0,5tl neilikkaa
1tl kardemummaa
2tl kanelia
1tl pomeranssinkuorta
1tl inkivääriä
2tl soodaa
120g margariinia (pirkka margariini 80%)
40g kaurakermaa (paremman puutteessa vesikin menee, mutta kerma on parempaa)
6dl puolikarkeita vehnäjauhoja

Ohjeet:
Kiehauta siirappi, fariinisokeri ja mausteet kattilassa.
Ota kattila pois levyltä ja lisää sooda ja hämmennä ainekset sekaisin.
Anna taikinan kuohua rauhassa hämentämättä muutaman minuutin ajan. Huom!! Seos turpoaa tässä vaiheessa aikalailla, eli valitse keittämistä varten sellainen kattila joka ei ole aivan yhden desilitran kokoinen.
Anna taikinan jäähtyä huoneenlämpöiseksi. Lisää margariininokareet ja sekoita.
Lisää kaurakerma taikinaan yhdessä jauhojen kanssa ja sekoita taikina tasaiseksi. (lapavatkaimella, jos käytät yleiskonetta)
Raappaa reunat (leipurin lastalla tai kovapäisellä nuolijalla) sekoituksen loppuvaiheessa huolellisesti, ettei siirapista jää taikinaan epätasaisia railoja. Nämä epätasaisuudet näkyvät heti paistaessa.
Anna taikinan muhia jääkaapissa seuraavaan päivään kelmuun käärittynä.
Kaulitse valmis taikina hyvin jauhotetulla työtasolla 2,5mm paksuiseksi levyksi, ja ota siitä muoteilla piparkakkuja. Taikina on pehmeähköä, joten sen voi mielestäni kaulita suoraan jääkaapista ilman pehmittelyä tai lämmittelyä.
Paista 200 asteessa n.5-8 minuuttia, riippuen siitä tykkäätkö rapsahtavista vaiko pehmeistä pipareista. Anna jäähtyä hyvin.

Kaupallinen yhteistyö: Kuvanmaailma
Syötävä kakkukuva on vohvelipaperille tai sokerimassapapereille elintarvikevärein tulostettu kuva. Tässä kirjoituksessa näkyvät kakkukuvat on printattu sokerimassalle. Isojen levykakkujen ja pyöreiden kakkujen päälle tulostetut kakkukuvat ovat monelle jo lasten fantasiakakkujen myötä tuttuja juttuja, mutta mitä kaikkea muuta kakkukuvilla voikaan tehdä?
Kakkukuvapaperille voi tulostaa ihan mitä kuvaa tahansa, mikä tulee tulostimesta lävitse. Siis painotan, ihan mitä tahansa. Vain mielikuvitus on rajana, sekä kuvien, että käyttökohteiden suhteen! Ei tarvitse tyytyä vain perinteisimpiin figuurikuviin, vaan kakkujen, leivosten, pikkuleipien, ihan minkä tahansa leivonnaisen, pintaan voi tulostuttaa vaikkapa oman pärstäkuvansa, jos niikseen tuntuu hyvältä.

Kakkukuvaa voi leikata ja muotoilla saksilla. Kakkukuvasta saa siis myöskin leikattua eri kokoisia läkkäröitä erilaisiin käyttötarkoituksiin. Eikös sydämen muotoiseen täytekakkuun sopisi vaikkapa kihlajaisparin kakkukuva tulostettuna? Tai entäpä kuppikakut pyöreällä kakkukuvalätkällä koristeltuna?

Pikkuleivät omalla ja puolison nimellä koristeltuna voisivat olla kohutuin puheenaihe astetta prameammissa häissä.  Mie ja sie, 4 ever!

Tämä pieni tuloste säästää ison vaivan, sillä tulostetulla kuvilla koristetut pikkuleivät ovat yksitellen spritsattuja keksejä paljon vaivattomampia valmistaa.

Ja kuinka kakkutuloste toimii pikkuleipien päällä?
Kakkukuva tulee aina liimata sille pinnalle, jolle sen aikoo sijoittaa. Liimaaminen ei suinkaan tarkoita leipomuksien kanssa häärätessä lähimpää Uhua tai Erikeepperiä, vaan makeaa syötävää "liimaa". Nämä kakkukuvat vaativat alleen joko kreemiä tai sileää marmeladia. Saarioisen möykkyisellä mansikkahillolla ei kannata lähteä pelaamaan, aprikoosimarmeladi on kaikista varmin valinta. Jämpti ja hyvä. Marmeladia tai kreemiä levitetään ohut kerros pikkuleivän pintaan, muotoon leikattu kuva taputellaan huolellisesti paikoilleen ja simsalabim, valmista tuli. Sehän kävi kätevästi. Pikkuleipien ja kakkukuvan välisen reunan voi viimeistellä halutessaan pikeerillä: kananmunan valkuaisesta tehdyllä jämerällä tahnalla, johon on sekoitettu tomusokeria napakka määrä. Oon ite sitä mieltä, että kakkukuva maistuu paremmalta silloin, kun se kuivuu pikkuleivän pintaan. Eli aivan tuoreena kakkukuva on keksin päällä sitkeähkö, mutta kuivuessaan se muuttuu rapsahtavaan muotoon. Päivä pari kuivattelua, aivan bueno!


Pikkuleipätaikina koristeltaviin kekseihin:
(santataikina)
30-40kpl, saattaa tulla enemmänkin jos et erehdy maistelemaan taikinaa itse. Röyh.

Raaka-aineet:
200 g voita
100 g sirosokeria
1 kpl ( 50 g) kananmuna
2,5g (0,5 tl) leivinjauhetta
2,5g (0,5tl) aitoa vaniljasokeria
300 g vehnäjauhoja
Halutessasi myös: Appelsiini-aromia tilkkanen, kardemummaa, kanelia, sitruunan kuorta...

Ohjeet:
Sekoita voi ja sokeri keskenään lapavatkaimella, ei tarvitse vaahdottaa kummemmin. Lisää kananmuna. Lisää keskenään sekoitetut kuivat aineet ja sekoita tasaiseksi taikinaksi. Anna kovettua kylmässä mieluiten yön yli elmukelmuun käärittynä möykkynä. Taikina kovettuu kivikovaksi! Ei kuitenkaan hätää. Paloittele taikina pienehköiksi kuutioiksi/ möykyiksi ja mätä paloiteltu taikina samaan yleiskoneeseen jossa teit taikinan aiemmin. Sekoita taikina lavalla varovasti tasaiseksi, n. 2 minuutin ajan. Taikina pysyy yhä kylmänä, mutta pehmenee niin, että saat sen kätevästi kaulattua jauhojen kera! Kaulaa santataikina 2,5mm paksuiseksi matoksi ja ota siitä pyöreällä muotilla keksejä pellille leivinpaperin päälle. Pikkuleivät eivät leviä kovinkaan runsaasti, eivätkä myöskään turpoa. Tämä on tarkoituskin. Jätä kuitenkin pieni leviämisvara, ettet saa peltikeksejä. Paista 200c / n.5-8min uunin keskitasolla, kunnes keksit ovat vaalean kullankeltaisia. Keksien EI tarvitse tummua tai ruskistua kauttaaltaan! Jäähdytä kunnolla ennen kuin näpläät pikkuleipiä koristelumielessä.

Huom!!

Kun talvi tuiskuttaa oven takana ja loska luiskahtaa sisään saappaan varresta, maistuvat kotikeittiössämme kaikki puurot ja vellit erityisen hyvin. Soppa-ja puurokausi alkaa heti ensimmäisten lumihiutaleiden laskeutuessa. Välillä minusta tuntuu, että voisin elää pelkällä lusikkapöperöllä! Tämä vegaaninen puuro on yksi lemppareistani.

"Puuro makustellaan villatöppöset jalassa ja viltin alta viimalta piilossa!"

Banaanipuuro

3dl mantelimaitoa
1 dl kaurahiutaleita
ropsaus suolaa
0,5tl kanelia
0,5tl aitoa vaniljasokeria
puolikas banaani
pinnalle rouhittuja manteleita sekä sokeria maun mukaan

Mittaa kattilaan mantelimaito, kaurahiutaleet, suola, kaneli sekä vanilja. Pilko banaani ja heitä sekaan kattilaan. Kiehauta ja anna puuron kuplahdella miedolla lämmöllä 8-10minuuttia sekoitellen välillä. Ota kattilalta ja anna tekeytyä vielä tovi. Viimeistele rouhitulla mantelilla. Itse tykkään ropsauttaa pinnalle vielä hiukan hunajaa, mutta ruokosokerikin menettelee.