Uhhutihuijaa. Tässä ruokabloggaamisessa on tosiaan sekä hyvät ja huonot puolensa. Hyvinä puolina mainittakoon, että tänne blogiin suoltamani reseptiikka pysyy hyvin ajan tasalla, kun leivon paakkelsejani niin kotosalla kuin töissäkin. Ja mikä huonoihin puoliin sitten tulee? No, sen saattaisi nähdä jossain välissä vaa'an pompanneena lukemana mikäli makeiden herkkujen leivontabuumi jatkuisi jatkumistaan. Ei tätäkään porkkanakakkua kertakaikkisesti voinut olla ahmimatta kaksin käsin, tää on valehtelematta yksi parhaista porkkanakakuista, joita oon eläessäni...
Korvapuusti, tuo Suomen kansallisherkku (on se, ei vastaväitteitä) vie ajassa takaisin lapsuuteen. Mikään ei voita sitä tuoksua, joka leijailee juuri uunista vetäistyn korvapuustipellin luota kun äiti on tehnyt tuoretta pullaa. Tämä perinteisesti munalla ja maidolla leivottu herkku onnistuu vallan hyvin myös vegaanisena versiona,vaikka vaatiikin hiukan pidempää ja kärsivällisempää kohottelua kuin kananmunalla leivottu sukulaisensa. Kärsivällisyys kuitenkin palkitaan, sillä onhan se itse tehty pulla sitä maailman parasta. Aina! Vegaaninen korvapuusti noin 15-20kpl...
Uhhuh minkä ähkyn tämä herkku saikaan aikaiseksi! Oli niin hyvää, etten kertakaikkisesti voinut lopettaa mutustelua vaikka vatsa sanoikin puolessa välissä, että kiitos riittää. Mikäli etsitte samana päivänä valmistuvan pizzan (ei-raskitetun sellaisen) ohjetta, niin tässäpä sitä olisi! Teen kotona pizzaa fifty-fifty raskitetulla taikinalla ja tavallisella taikinalla, puhtaasti fiilispohjalta. Jos älytön darrapizzan himo pääsee äitymään pahaksi niin kyllä tämä suoraleivontana valmistettu pizzapohjakin passaa vallan hyvin. Ja näin ilosaarirockin jälkeisissä tohinoissa...
