Kaapissa pälyilevät, viime joulun terästetyistä glögeistä ylijääneet mantelilastut olivat tulossa päiväykseltään tiensä päähän. En raaskinut pikkuisia heittää menemään, ja pakkaseen aiemmin leivotut kääretortut olivat kadonneet mystisesti jonnekin, niin mikäpä parempaa kuin toteuttaa alkukantaisia vaistojaan ja tarttua vispilän varteen. Mietiskelin ensin tekeväni jotakin marjapiirakkaa johon olisin mantelit käyttänyt, mutta kun erehdyin mainitsemaan ohimennen sanan "Tosca", ja hyvä ettei pöydän toisella puolella kahviaan siemaileva avomies hypännyt suoraan syliin sen sanan...
Sisällön tarjoaa Blogger.